Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Helsingin Sanomien Syyria-propaganda kiihtyy

Tiistai 27.2.2018 klo 13.27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen Kuvalehden ja Uuden Suomen emeritus- päätoimittaja Mauno Saari totesi vuosi sitten facebook-päivityksessään Suomen median olevan osa lännen propagandakoneistoa.Vain hieman yleistäen voi sanoa, että se nielee läntisen informaation, ilmiselvät valeuutisetkin, pureksimatta.Lähdekritiikki puuttuu.

Tänään 27.2.2018 Helsingin Sanomat, jonka päätoimittaja on Kaius Niemi, otsikoi pääkirjoituksensä "Syyrian hallitus ei kaihda sotarikoksia". Jo aikaisemmin Kaius Niemi on paljastanut valmiutensa palvella lännen propagandaa esimerkiksi Jugoslavian hajottamissodista uutisoitaessa. Propagandan edellyttämä rasistinen suhtautuminen holokaustin uhreihin, serbeihin, on paljaimmillaan hänen Helena Ranta-teoksessaan "Ihmisen jälki". Nyt vastaavan kohtelun saavat Syyrian hallitus ja venäläiset.

Pääkirjoitus lataa: " Mikään vastaus ei muuta sitä, että pommitukset, jotka tuhoavat muun muassa sairaaloita kapinallisten hallussa olevalla alueella, täyttävät sotarikoksen tunnusmerkit"."Se että alueella on myös terroristiryhmiä, ei tee sairaaloita sotilaskohteiksi".

Pääkirjoitus maalaa yksityiskohtia Syyrian historiasta pahuuden valtakuntana, joka vaiennsi  opposition.

"Syyrian hallituksen ja Venäjän kannalta Aleppon oleellisin opetus oli, että kapinallisten vastarinta murskattiin eikä siviiliväestöön kohdistuneesta verilöylystä seurannut tekijöille erityistä haittaa. Harva enää muistelee, miten ilmeisesti venäläiset pommikoneet pysäyttivät kuljetukset Aleppoon tuhoamalla 35 YK:n avustustarvikkeita kuljettanutta kuorma-autoa kaupungin laidalle 20. syyskuuta 2016."

"Syyrian hallituksen ja Venäjän selvänä tavoitteena on kukistaa kapinallisalueet pääkaupungin Damaskoksen ympäristössä keinoja kaihtamatta."..."Venäjä osoitti jonkin verran tietoisuutta Syyrian sodan aiheuttamasta mainehaitasta".

Helsingin Sanomat on välttänyt huolellisesti kuvaamasta Syyriaa yhteiskuntana sekä entisten siirtomaavaltojen ja Yhdysvaltojen geopoliittisia intressejä alueella. Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan vakavin sotarikos on sodan aloittaminen. Helsingin Sanomat välttää visusti mainitsemasta sitä, mitkä kaikki EU-maat ovat osallisina Syyrian sodassa ja siten aloittaneet oman sotansa. Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Hollanti, Belgia muun muassa ovat paitsi aktiivisesti pommittamassa, myös ideoimassa Syyriaan hallituksenvaihdosta. Yhdysvallat ja Saksa ovat ujuttaneet YK:n hallintoon keskeisiin Syyriaan liittyviin tehtäviin henkilöitä, jotka jo vuodesta 2001 lähtien ovat suunnitelleet Syyrian uusjakoa. (Thierry Meissan Voltairenet.org)

Syyria on sekulaarinen liittoutumaton maa. Henkilökortissa ei lue mitä uskontoa henkilö tunnustaa. Syyrialaiset ovat hyvin koulutettuja ja maassa on ilmainen terveydenhuolto ja koulutus. Helsingin Sanomat ei ole kertonut lukijoilleen, että Syyria oli sodan alkamiseen saakka vuoteen 2011 mennessä ottanut vastaan eniten pakolaisia ja tarjonnut heille samat oikeudet kuin omille kansalaisilleen. Yhdysvaltojen vakavia sotarikoksia sisältänyt sota Irakissa oli ajanut 1,5 miljoonaa irakilaista pakolaisiksi Syyriaan. Samoin 0,5 miljoonaa palestiinalaista oli saanut turvapaikan maassa.

Pari vuotta maassa vallinnut kuivuus oli ajanut asukkaita maalta kaupunkeihin. Uudet olosuhteet ja köyhyys loivat tyytymättömyyttä, joka alkoi purkautua hallitukseen. Tätä tyytymättömyyttä tuki lännen ja Israelin halu hajottaa maa ja vaihtaa hallitus. Syyria oli ja on edelleen virallisesti sodassa Israelin kanssa Israelin miehittäessä Syyrian Golania. Konfliktin alusta lähtien Yhdysvallat ja muut länsimaat ovat aseistaneet ja kouluttaneet hallituksen vaihdokseen tähtääviä ryhmiä kuten Free Syrian Armya, joka enenevästi muistuttaa muita terroristijärjestöjä.

Syyrian hallitus on kutsunut tuekseen Venäjän, jonka pyrkimyksiä rauhaan ja sovintoon Syyriassa Helsingin Sanomat on jättänyt raportoimatta. Jos Helsingin Sanomat olisi raportoinut laajoista rauhaan pyrkivistä yhteistyökokouksista Astanassa ja Sotshissa, lukijat pystyisivät suhteuttamaan tapahtumia kokonaisuuteen.

Lukuisat alueelliset tulitauot, aseiden luovutukset, armahdukset aseiden luovutuksen jälkeen ja jälleenrakunneksen alkaminen tietyillä alueilla on antanut näköalaa tulevaisuuteen. Helsingin Sanomien propagandan alkulähteet eivät halua rauhanprosessia vaan haluavat ainakin vaikeuttaa sitä, elleivät saa aikaan hallituksenvaihdosta.

Syyrian tilanne on monien alueellisten konfliktien tilkkutäkki. Helsingin Sanomien erityisen vihanpurkauksen kohteena ovat Damaskoksen läheiset alueet, jotka pitäisi ilmeisesti jättää terroristien haltuun. Niistä ammuttujen ohjusiskujen seurauksena 10.000 henkilöä on kuollut Damaskoksesa. Itä-Goutan lisäksi Yarmoukin alue on tärkeä.

Yarmouk on suurin palestiinalaisten pakolaisten asuttama alue. Palestiinalaiset jakautuivat hallituksen kannattajiin ja vastustajiin. Koko sodan ajan kaupunginosa on ollut eri ryhmien taistelujen ja valloitusten kohteena. Tavalliset siviilit ovat olleet uhreja ruoan ja puhtaan juomaveden puutteen seurauksena. Hallituksen vastustajat ovat vuosien aikana liittoutuneet yhä jyrkempien terroristiryhmien kanssa ISIS in tunkeutuessa kaupunginosaan. ISIS valtasi muun muassa alueen sairaalan, mikä tekee tyhjäksi HeSa:n pääkirjoituksen väitteen sairaalan pommituksen muodostumisesta yksiselitteisesti sotarikokseksi. Nykyisen tiedonvälityksen aikana tieto siitä, mikä katu ja mikä rakennus on minkin ryhmän hallussa, on helposti saatavilla.

Muistan Libanonin sodan aikana 1980-luvulla Afganistanissa tapaamani libanonilaisen henkilön kuvauksen siitä, kuinka hän yöaikaan toimi talojen katoilla eri ryhmien välisenä neuvottelijana taistelujen keskellä.

Itä-Goutassa suoritetut kaasuisku-provokaatiot ovat olleet lännen propagandan käyttövoimana. Yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston tutkimusten pohjalta oli mahdotonta, että iskut olisivat olleet Syyrian hallituksen tekemiä. Tutkimukset kestivät lähes 2 vuotta. Koko sen ajan propagandaa Syyrian hallitusta vastaan kiihdytettiin. Jo Bosnian sodassa terroristit oppivat, että provokaatiota täytyy seurata niin massiivinen propaganda, että lännen vastaisku saadaan aikaan mieluummin tuntien sisällä, ennen kuin mitään tutkimuksia ehditään suorittaa totuuden paljastamiseksi.

Tämä resepti toimi kun presidentti Trump, tai hänen tyttärensä, saatiin tunnereaktion valtaan kaasu-provokaation seurauksena, jota ei saanut tutkia. Ohjukset laukaistiin Syyriaan pelkän terroristien ilmoituksen perusteella. Syyria-asioissa kompromentoitunut YK toimi terroristeja tukevien USA:n ja EU-maiden toiveiden mukaan tuomiten kaasuiskun Syyrian hallituksen tekemäksi ilman tutkimuksia.

Propaganda on saanut aikaan hirveyksiä maailmanhistoriassa.Hitlerin propaganda eskaloitui vähitellen.Se kietoi kansan mielen valtaansa, niin, että saksalaiset saatiin hyväksymään juutalaisten, serbien, kommunistien ja mustalaisten vaino perusteltuna itsestäänselvyytenä. Nykyisin mainostoimistot levittävät propagandaa maksajien laskuun. Bosnian sodan ja laajemmin Jugoslavian hajottamisen propagandaa toteutti albaanidiasporan ja kroaattien laskuun yhdysvaltalainen Ruder-Finn mainostoimisto. Russofobista ja Putin-vastaista propagandaa vuorostaan levitti Hill&Knowlton. Viimeksi mainittu markkinointiyhtiö osoitti propagandan kehitystä uudelle tasolle kun sen johtaja oli Ukraina-propagandan yhteydessä myös asianosainen. Markkinointitoimiston varajohtaja oli USA-Ukraina kaupallisen neuvoston jäsen ja siten hyötyi paitsi markkinoinnista, myös itse markkinoitavan toiminnan, Ukrainan siirtymisen USA:n vaikutuspiiriin, hyödyistä.

Jugoslavian hajottamisen taustalla olleet Saksa ja Yhdysvallat toteuttivat joko suoraan tai välillisesti toisen serbien kansanmurhan. Ensimmäinen oli 1941 -45 holokausti, jolloin fasistinen Kroatia (yhdessä natsi-Saksan kanssa toimien) sääti lain serbien ja juutalaisten kansanmurhasta.

Toinen kansanmurha alkoi Saksan masinoimalla Kroatian ennenaikaisella itsenäisyysjulistuksella, mitä seurasi elokuussa 1995 serbien karkotus Kroatiasta yhdysvaltalaisten kenraalien kouluttaman ja johtaman Kroatian armeijan avulla. 250 000 serbiä ajettiin pommituksin ja tykkitulella ulos Kroatian Krajinasta ja tuhansia tapettiin. Länsi-Slavoniassa 1500 serbiä tapettiin lähellä Jasenovacia. Naisia ja lapsia kuoli 500, YK:n tulitaukorajojen äärellä. Kuvaavaa on, että serbit näkivät kuinka kroaateilla oli samat mustat natsipaidat kuin toisen maailmansodan aikana. Jasenovac oli juuri se keskitys/tuhoamisleiri, jossa Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan tapettiin 700.000 serbiä.

Muistaako länsipropaganda näitä kansanmurhia? Propaganda edellyttää, että sitä toistetaan eri muodoissaan. Jugoslavian hajottamissodista propagandaksi on pyhitetty Srebrenican kansanmurha. Tuo kansanmurha keksittiin peittämään kroaattien ja Yhdysvaltojen suorittamaa serbien todellista kansanmurhaa. Lääketieteellisissä Jugoslaviatribunaalin ruumiinavauksissa on todettu mahdollisia serbien tai heidän palkkasotureidensa tekemiä muslimien teloituksia Srebrenican lähistöllä olleen n.400. Propaganda väittää niitä olleen 8000. "Kansanmurhan" kohteet saivat vapaasti lähteä aseet laskettuaan Srebrenicasta tai jäädä sinne. Lähteville järjestettiin serbien toimesta bussikuljetus ja YK järjesti bensiinit. Tällainen on propagandistinen kansanmurha.

Propagandaa on jatkuvasti vahvistettava erilaisin rituaalein. Srebrenican kohdalla milloin EU-parlamentin, milloin Serbian parlamentin on päätettävä laista, joka kriminalisoi "Srebrenican kansanmurhan" kieltämisen.Totuuden puhuminen on kriminalisoitu. Serbia ei voi lähentyä EU-jäsenyyttä tai käydä kauppaa tai toimia haluamallaan tavalla jos se haluaa, että kansalaiset voivat puhua totta.

Kansalaisten pakottaminen omaksumaan propagandan mukainen tieto on henkistä terroria. Herkimmille totuuden vastainen propaganda aiheuttaa mielen hajoamisen.

Olen kuvannut teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja tarkasti, mitä Srebrenicassa tapahtui. Racak-kylän provokaatio on samaa länsipropagandan aineistoa, jonka traagisena, mutta tarkoitettuna seurauksena olivat Jugoslavian pommitukset.

Mukautuminen läntisen propagandan levittäjäksi on ymmärrettävää, mutta ei hyväksyttävää. Näimme hiljattain erinomaisen psykologisen elokuvan Talvivaara-sagasta. Siinä aluehallintoviraston tunteva jäsen hetkeksi arveli kykenevänsä sopeutumaan korruption ja valheiden läpitunkemaan prosessiin taloudellisen riippuvuutensa johdosta. Henkinen kantti kuitenkin riitti irroittautumaan ja valitsemaan totuuden sekä oman mielentasapainon säilyttämisen vieraantumisen sijaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaius Niemi, Helsingin Sanomat, Syyria, sotarikokset, lännen propaganda, Hitlerin propaganda

Median faktantarkastus

Keskiviikko 24.1.2018 klo 12.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Media ilmoittautuu omien mielipiteittensä pohjalta kykeneväksi tarkastamaan poliitikkojen mielipiteitä.

Tarkastellaanko laajoja kokonaisuuksia ja globaaliin todellisuuteen liittyviä faktoja vai näperrelläänkö pikkuseikoissa?

Helsingin Sanomat ilmoittaa paperilehdessään  24.1. 2018 suorittaneensa poliitikkojen puheiden faktantarkastusta. Kuka tuon tarkastuksen on tehnyt, ei näy ainakaan nopealla silmäilyllä. Kommentit näyttävät lähinnä saivartelulta.

Mielenkiintoisin on 6000 päivää ulkoministerinä ja vuosikymmeniä eri parlamentaarisissa tehtävissä toimineen Paavo Väyrysen faktojen tarkastus.

Paavo Väyrynen on koko vaalikampanjan ajan ilmoittanut, että Suomi vietiin perustuslain vastaisesti euroon.

Hesarin faktantarkastaja toteaa lakonisesti "Väite on väärä". Tarkastaja jatkaa "Perustuslakivaliokunta totesi vuonna 1998 lausunnossaan, että hallituksen toimintatavassa ei ollut moitittavaa."

HYVÄNEN AIKA! Nyt Hesari asettuu Niinistön tueksi!

Hesarin faktantarkastaja ei tiedä, että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi lakien perustuslainmukaisuutta. Siten perustuslakivaliokunnan päätökset ovat poliittisia.

Joka kerta kun Väyrynen on ottanut asian esille, hän on todennut, että tuo euroa käsitellyt perustuslakivaliokunnan päätös oli poliittinen ja on perustellut käsityksensä. Hän tarkastelee joka esityksessään Euroopan unioniin liittymistä ja euroon liittymispäätöstä yhtenä prosessina, jossa poliittinen vallankäyttö ohittaa perustuslaillisuuden.Faktantarkastaja jättää perustelut huomioonottamatta ja ottaa itsekin poliittisesti kantaa!

Muutoinkin faktantarkastajat liikkuvat heikolla jäällä. Suomessa ei pitkään aikaan ole tarkasteltu kansainvälisiä tapahtumia laillisuuden näkökulmasta. Samainen tämän päivän Hesari kuvailee Syyrian tilannetta monien asiantuntijoiden avulla antaen kuvan varsinaisesta sekasotkusta. Siinä sekasotkussa on kuitenkin kansainvälisten lakien mukaisia toimijoita ja täysin mielivaltaisia paikallaolijoita.

Syyrian hajottamista ajavat Yhdysvallat ja Saksa ovat toimineet yhdessä jo vuodesta 2001 lähtien, Ranska sivustatukenaan. Mikään näistä maista toimiessaan Syyriassa ei toimi kansainvälisten lakien mukaisesti. USA:n tukikohdat Syyrian alueella ovat laittomia, samoin aseapu kapinallisille. Hesari tai Yle ei ole havaintojeni mukaan maininnut ydinasevalta Israelin ohjusiskuja Syyriaan laittomiksi, ei myöskään Saudi-Arabian tai sen liittolaisten toimia.

Suomen media hämmentää ihmisten mieliä yksityiskohdilla antamatta selkeätä kokonaiskuvaa. Haastatellaan ISIS:in taistelijoiden puolisoita tai uhreja ja suunnataan huomio pois kokonaiskuvasta, joka paljastaisi suurvaltojen laittomuudet ja auttaisi kansalaisia ottamaan kantaa siihen, mikä on oikeudenmukaista ja mikä ei.

Yle on tarjonnut jo toista tai kolmatta kertaa, amerikkalaista Harvardin propaganda -ohjeitten mukaista ja varmasti USA/NATO-hybridikeskuksen hyväksymää dokumenttielokuvaa "Putinin kosto". Sen sijaan yhdysvaltalaisen tunnetun elokuvaohjaaja Oliver Stonen dokumenttia Ukrainasta ei ole ollut hyväksyttyä näyttää suomalaisille ennen presidentin vaaleja.Joutuisivathan Ukrainan natsien tukemiseen osallistuneet USA ja EU-maat, epäedulliseen valoon, Niinistö ja Haavisto samoin.

Niinistön Suomeen kutsuma USA/NATO- hybridikeskus ja Suomen sotilaalliset yhteistyökumppanit NATO, USA, Iso-Britannia ja Saksa haluavat varmuudella Niinistön ja Haaviston kaltaisten myötäilijöiden tuen jatkossakin. Rauhaa, puolueettomuutta ja suomalaisten itsemääräämisoikeutta kannattava Väyrynen on näille voimille vähemmän miellyttävä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle, Helsingin Sanomat, faktan tarkastus, tieteellisyys, poliittinen faktan tarkastus

Unto Hämäläinen, missä on pihvi?

Sunnuntai 7.1.2018 klo 11.55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Unto Hämäläinen jatkaa viimeisessä Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä tutuksi tullutta historian popularisointiaan. Hän kuvaa talvisodan jälkeistä aikaa ja sitä kuinka Neuvostoliitto vaikutti vahvasti siihen, kenet se halusi valittavan Suomen presidentiksi.

Unto Hämäläinen ei sanallakaan mainitse miksi tätä vaikuttamista harjoitettiin. Hämäläisen kuvauksessa Neuvostoliitolla oli vain musta lista, jolle osa suomalaisia poliitikkoja päätyi.

Hämäläinen aloittaa tarinansa 5.12.1940. Paasikivi, Suomen Moskovan lähettiläs herätettiin ennen keskiyötä, koska ulkoministeri Molotovilla oli asiaa. Molotov kertoi Paasikivelle kuulleensa, että presidentti Kallio on pyytänyt eroa sairauden vuoksi ja 300 valitsijamiestä kokoontuisi piakkoin Helsinkiin valitsemaan uuden presidentin. "Haluaako Suomi rauhaa Neuvostoliiton kanssa – sen tulemme päättelemään siitä, kuka valitaan presidentiksi", luetellen neljä sopimatonta nimeä, jotka olivat Tanner, Mannerheim, Svinhufvud ja Kivimäki.

" Elettiin välirauhan aikaa, ja Euroopassa riehui toinen maailmansota. Suomi oli maaliskuussa 1940 joutunut solmimaan ankarin ehdoin talvisodan rauhan. Stalin ja Hitler olivat liitossa keskenään. Kahden diktaattorin sopimuksella Suomi kuului Stalinille,"kirjoittaa Hämäläinen.

"Hitler tosin suunnitteli salassa hyökkäystä Neuvostoliittoon, ja hänen lähipiirissään kaavailtiin Suomen vetämistä Saksan puolelle."

Molotov antoi suosikkiensa nimilistan Paasikivelle, joka on "arvokas historiallinen dokumentti, sillä Paasikiven ja Molotovin tapaamisesta alkoi itsenäisen Suomen historiassa surullinen aika, jota me suomalaiset emme mielellämme muistele".

"Neljänkymmenen vuoden aikana Suomi ei saanut valita presidenttiä yhtä ainutta kertaa ilman Neuvostoliiton painostusta", jatkaa Hämäläinen.

Hämäläinen unohtaa ilmeisen tarkoituksellisesti miksi eroava presidentti Kallio oli sairastunut. Mannerheim oli nimittäin kutsunut natsi-Saksan armeijan Suomeen yli 3 kuukautta ennen Paasikiven saamaa yöllistä herätystä. Kutsuminen oli tapahtunut presidentin, ylipäällikön selän takana. Myöskään hallitusta, puhumattakaan eduskunnasta ei oltu informoitu. Presidentin kuullessa asiasta, hän järkyttyi ja sai halvauskohtauksen, josta ei koskaan enää toipunut terveeksi.

Tilanne muistuttaa presidentti Niinistön suorittamaa USA/NATO:n isäntämaasopimuksen allekirjoittamista hallituksen ja eduskunnan selän takana syyskuussa 2014. Sopimusta ei ollut edes käännetty suomeksi, puhumattakaan, että sitä olisi käsitelty peustuslain mukaisesti eduskunnassa.

Hämäläinen unohtaa siis mainita, että Suomi oli kutsunut elokuussa 1940 Saksan armeijan Lappiin ja valmisteli tiestöä siellä saksankielisin tienviitoin, järjesti olosuhteet parhain päin. Suomen Lapin armeija oli Saksan armeijan alaisuudessa.Jopa tulevat Itä-Karjalan keskitysleiritkin suunniteltiin saksalaisten innoittamina hyvissä ajoi ennen yhteishyökkäystä Neuvostoliittoon kesällä 1941. Demokratiaa ja rauhaa kannattavat toisinajattelijat olivat vankiloissa, myöhemmin jopa Koverin keskitysleirillä. Vaalikelpoisuus oli estetty suurelta määrältä suomalaisia.

Arveleeko Hämäläinen, että Neuvostoliitto ei olisi tiennyt Saksan armeijan ja Suomen armeijan suhteista. Suomen henkinen ilmapiiri oli natsimyönteinen ja saksalaisia ihailtiin. Kyse oli tietenkin suomalaisten luotettavuudesta. Voiko presidentin sanaan luottaa, vai onko konekivääri selän takana piilossa.

Sodan jälkeen liittoutuneet edellyttivät rauhansopimuksessa fasistisiksi luonnehdittujen järjestöjen kieltämistä.Näiden kannattajat eivät hävinneet mihinkään – ei myöskään poliitikkojen piiristä.

Käsittääkseni Neuvostoliitolla oli perusteltu syy suhtautua torjuvasti militaristisiin ja nyrkki taskussa toimiviin henkilöihin. Nämä joukot tuottivat myös presidentti Kekkoselle eniten huolta hänen pyrkiessään rakentamaan aitoa luottamusta Suomen ja Neuvostoliiton välille.

Hämäläinen kuvaa suomalaisten ja neuvostoliittolaisten poliitikkojen toiminnan pelinä, ilman sisältöä. Siitä päästäänkin jutun huipennukseen. " Yrittääkö Venäjä jälleen vaikuttaa Suomen presidentin valintaan – mutta nyt uusin keinoin?"

Hämäläisen julkaisualusta HelsinginSanomat on tunnettu Erkon lehtenä - amerikkalaisvaikutteisena julkaisuna. Talvisotaa kutsuttiin puolustus/ulkoministeri Erkon sodaksi. Talvisodan alla Erkko kutsui Suomeen niin Ison-Britannian kuin Saksan armeijoiden komentajat kesällä 1939. Suursotaharjoituksia seurasivat myös kaikki muut Suomeen akkreditoidut sotilasasiamiehet paitsi Neuostoliiton edustaja. Sodan alla Hitler lupasi, että Saksa ei estä Ruotsia auttamasta Suomea tulevassa sodassa. Pohjoismaiden päämiehet kokouksessaan juuri talvisodan alla ilmottivat uskovansa Suomen pärjäävän tulevassa sodassa. Jo syyskuussa Akateeminen Karjalaseura uhosi – nyt on aika iskeä! Erkko kielsi Neuvostoliittoon sodan alla matkanneita neuvottelijoita suostumasta Neuvostoliiton sovitteluehdotuksiin, todistaa Tanner.

Kaikki merkittävät tiedotusvälineet ovat jo yli vuosikymmen ilmoitaneet tukevansa Suomen liittymistä NATOon. Ne luonnolisesti ovat tehneet väliajan intensiivistä työtä liittymisen eteen. Markkinoinnin tuotoksena on sopivasti odotetun roolinsa näyttelevä presidentti Niinistö. Emme ole kuulleet häneltä ainoatakaan analyyttistä esitystä globaalista maailmantilasta. Sen sijaan hän piiloutuu NATO/EUn kannanottojen taakse korvaten totuuden tarkoituksenmukaisuudella.

Hän on vaiennut NATO/EU:n toimista globaalien pääomapiirien vallan laajentumisen mahdollistajana. Kuinka mielivalta ja laittomuus ovat korvanneet valtioiden suvereniteetin ja kansainväliset lait. NATO/EU on liittoutunut jihadistien ja natsien kanssa (Kroatia, Bosnia, Kosovo, Syyria, Ukraina,Tsetsenia) polkien alleen omat ja muiden perustuslait silloin kun mielivalta on palvellut heidän tarkoitusperiään.

Eräät kustantajat ovat kertoneet totuutta arvostavien toimittajien siirtyneen järjestöjen pääsihteereiksi tai yritysten palvelukseen koska nykyisessä valheellisessa ilmapiirissä ei voi kirjoittaa, mikä on totta.

Nyt toimittajan, myös Hämäläisen, jopa eläkkeellä, julkaisualustastaan riippuen on julistettava Venäjän vaikutamisyritysten vaaraa, koska se on muotia Yhdysvaltojen äärimmäisen aggressiivisessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Mitään vaikuttamista ei ole todistettu olleen, mutta Hämäläinen suhtautuu siihen tosiasiana. Yhdysvaltojen ja NATOn hybridikeskus Suomessa vaikuttaa ilmeisesti niin, että paitsi toimittajat myös tasavallan nykyinen presidentti haluavat mukautua sen toiveisiin. Suomen sisäministeriössä ei vielä ole kokonaista kerrosta varattu CIA:n virkailijoille kuten Ukrainassa Maidanin aikaan, mutta vaikutus on sama.

Myös suomalaiset rakastavat sitä kun USA:ta palvelleet virkamiehet saavat Nobelin palkintoja osallistuttuaan tuon globaalin vallankäyttäjän sotien ja vallan laajentamisen mahdollistamiseen. Sotaleikit ja sotaan valmistautuminen aiheuttavat monissa sellaista värinää, että tuntuu kuin olisi elossa. Neuvostoliitto halusi tylsää rauhaa ja hyvinvointia niin itselleen kuin meille suomalaisille. Se yritti suorastaan "pakottaa" meidät rauhanomaisiksi. Neuvostoliiton kadottua olemme päässeet taas tuttuun militaristiseen pöhinään Niinistön, kokoomuksen ja lopunkin aseveliakselin myötä.

Tähänkö Unto Hämäläinen haluat meitä jälleen totuttaa?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Unto Hämäläinen, Helsingin Sanomat, Niinistö, Suomen presidentinvaalit, Neuvostoliiton suosikkipresidentit, Venäjän hybridivaikuttaminen vaaleihin

Kenraali Ratko Mladicin tuomio, natsien revanssi

Lauantai 25.11.2017 klo 14.51 - Pirkko TurpeinenSaari

Elokuun 4. päivän viikonloppuna 1995 yhdysvaltalaisten kenraalien kouluttamat ja johtamat kroaatti-joukot suorittivat Operaatio Myrskyssä serbien etnisen puhdistuksen Kroatian Krajinasta ja serbien kansanmurhan. Yhden viikonlopun aikana kaikki 250.000 serbiä ajettiin tykkitulen ja pommitusten avulla pois keskiajalta saakka periytyviltä asuinseuduiltaan kohti Bosnian rajaa. Yli 3000 menehtyi, vanhukset jotka eivät jaksaneet siirtyä, tapettiin koteihinsa.

Presidentti Tudjman piti puheen Operaatio Myrskyn kunniaksi. Hän huusi puheessaan, että serbit lähtivät niin kiireesti, että "eivät ehtineet edes ottaa seteleitään tai likaisia alusvaatteitaan mukaansa". Brionissa sotilas- ja poliittiselle johdolleen pitämässään puheessa 31.7.1995 Tudjman vaati, että serbien on kadottava Kroatiasta. "Lyökää niin, että serbit käytännössä häviävät Kroatiasta".

Toisen maailmansodan aikana Kroatia ja Bosnia muodostivat yhdessä Fasistisen Kroatian valtion, joka oli liitossa Natsi-Saksan kanssa. Kroatia sääti lain, joka edellytti serbien ja juutalaisten kansanmurhaa. Juutalaiset siirrettiin vähitellen Saksan keskitysleireille. Serbit joutuivat paitsi kroaattien myös Serbian alueella oleville saksalaisten keskitysleireille. Seitsemästätoista Kroatian keskitysleiristä pelkästään Jasenovacissa tapettiin 700 000 serbiä Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan. Katoliset papit osallistuivat leirien johtamiseen.

Sodan jälkeen 1945 natseja autettiin emigroitumaan Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Jugoslavian hajottamisen tultua ajankohtaiseksi 1990-luvulla he palasivat jälkeläisineen Balkanille. USA:n taloudellisen kiristyksen ryydittämien vaalien jälkeen nationalistit voittivat ja presidentiksi valittiin holokaustin kieltäjä Tudjman. Ensi töikseen hän säädätytti rasistisen perustuslain, jonka mukaan itsenäinen Kroatia ei ole enään kaikkien kansalaisten tasaveroinen maa, vaan maa julistettiin "kroaattien maaksi". Serbit muuttuivat vähemmistökansaksi, kyrilliset kirjaimet kiellettin. Aikaisemmat valtion eläkkeet ja asunnot eivät enää kuuluneet serbeille.

YK:n sotilastarkkailijat järjestivät Operaatio Myrskyn johdosta tiedotustilaisuuden Zagrebissa, Kroatian pääkaupungissa. Sali oli täynnä myötäeläviä tiedotusvälineiden edustajia, joille viikonlopun kauhut olivat tulleet tutuiksi. Juuri kun tilaisuuden piti alkaa , paikalle tuli Yhdysvaltojen suurlähetystön edustaja, joka kertoi erittäin merkittävän Srebrenican tapahtumia koskevan tiedotustilaisuuden alkavan juuri sillä hetkellä lähetystössä. Suuri osa paikallaolijoista siirtyi USA:n lähetystöön. Teoksessään Bombs for Peace George Szamuely kuvaa kuinka sotilastarkkailijoille syntyi epäilys, että Srebrenicaan liittyvillä sensaatiota tavoittelevilla tiedoilla haluttiin peittää Operaatio Myrskyn kauhut ja yhdysvaltalaisten osuus siinä.

Srebrenican tarinaan tarvittiin uhriluvut, jotka moninkertaistettiin propagandalla. Srebrenican tapahtumia alettiin kutsua etniseksi puhdistukseksi ja kansanmurhaksi jotta serbeihin kohdistunut todellinen  etninen puhdistus ja kansanmurha voisivat jäädä pimentoon. Tämä Yhdysvaltojen tavoite toteutui.

Kenraali Ratko Mladicin oikeudenkäynti noudatti USA:n ja sen NATO-liittolaisten suunnitelemaa käsikirjoitusta. Kenraali Mladic huusi mielivaltaisen tuomionlukutilanteen kiihdyttämänä, että tuomioistuin on NATO-tuomioistuin.

Ratko Mladic syntyi fasistisen Italian miehittämään fasistisen Kroatian osaan lähellä Kalinovikin kaupunkia sijaitsevaan pieneen kylään. Serbien kansanmurha oli meneillään ja partisaanit yrittivät vapauttaa maan natseista ja heidän liittolaisinaan olevista muslimeista. Ratkon isä kuoli natsi-Saksan lentopommin sirpaleesta ja hänen lankonsa hautasi hänet maastoon tapahtumapaikalle.

Tälle partisaanin pojalle Jugoslavian valtio oli isä ja koulutuksen ja turvan takaaja. Taloudellisen pulan aikana sotilasura jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Henkikirjoituksessa hän ilmoitti kansallisuudekseen jugoslaavi eikä serbi.

Kuvaan kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä kenraali Mladicin lapsuutta, arvoja, suhtautumista kanssaihmisiin ja kansainvälisiin suhteisiin. Hän oli ainoa sotilasjohtaja, joka toistuvasti vetosi Geneven sopimukseen ja suhtautui erittäin kielteisesti aseisiin - myös lasten leluina.

Mladic tiedosti Jugoslavian konfliktien suurvaltapoliittiset kehykset. Hänelle presidentti Clintonin asetoimitukset kroaateille ja jihadisti-muslimeille ei ollut salaisuus. Hän ei voinut ymmärtää kuinka Yhdysvalloilla on moraalista kanttia liittoutua niiden kanssa, joita vastaan se taisteli toisessa maailmansodassa Jugoslavian partisaanien kanssa samalla puolella. Nyt USA siis oli fasitien ja kalifaattia rakentavien muslimien puolella.

Päinvastoin kuin valtamedia antaa ymmärtää Srebrenicaa ei ollut koskaan demilitarisoitu. Siellä hallitsi Islamilaisen julistuksen laatineen presidentti Izetbegovicin jihadisti-armeija kenraali Naser Oricin johdolla. Islamilainen julistus jatkoi toisen maailmansodan aikaista serbien holokaustin vaatimusta. Julistuksen mukaan "paras serbi on kuollut serbi, jos hän saa elää, hänen tulee kääntyä islamin uskoon, hänelle kuuluu työstään 40 % siitä palkasta, minkä oikeauskoinen saa". Izetbegovic sai maanpetoksesta vankeusrangaistuksen 1970-luvulla, mutta vapautui 3 vuoden kuluttua. Islamilaisesta julistuksesta otettiin 1990-luvun alussa uusia painoksia ja levitettiin laajasti Bosniassa.

Kanadalaiset ja myöhemmin hollantilaiset YK-joukot eivät uskaltaneet ottaa aseita näiltä erittäin väkivaltaisilta, osin Lähi-Idästä tuotetuilta joukoilta, jotka raiskasivat Srebrenicaan muualta tulleita muslimipakolaisia. Öisin he tekivät ryöstö- ja tapporetkiä YK-joukkojen kykenemättä estämään Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin – usein juhlapäivinä, jolloin kyläläiset eivät osannneet olla varuillaan. Kylät poltettiin asukkaiden kaulat katkottiin ja päät iskettiin aidan seipäisiin. Murharetket muistuttivat toisen maailmansodan aikaa, jotkut uhreista olivat jopa kokeneet ensimmäisen kurkunleikkausyrityksen jo tuolloin. 

Naser Oric videoi murharetket ja näytti videoita mielellään toimittajille musiikin ja itsekehun säestämänä. Serbiuhreja oli 3000. Jokaisesta on hauta, nimi ja syntymä- ja kuolinaika.

Viimeisen tapporetken jälkeen kenraali Mladic totesi, että anarkian täytyy loppua, hän ottaa joukkoineen Srebrenican haltuunsa. Käytännössä ilman minkäänlaista vastarintaa Mladic saapui kaupunkiin.Izetbegovic oli määrännyt muslimitaistelijat vetäytymään kohti 60 km päässä olevaa Tuzlan kaupunkia, jossa oli myös USA:n sotilastukikohta. (Sarajevossa joukkoja johti amerikkalainen kenraali John Galvin.)

You-tubessa Fontana-hotellin neuvottelut dokumentissa voi nähdä miten Mladic tuli, kuinka hän neuvotteli YK-joukkojen johtajan Karremansin kanssa mm. haavoittuneiden -muslimien ja serbien hoidosta. Dokumentissa nähdään, että Mladic toteaa ystävällisesti hotellin kabinetissa kokoontuneille siviilien ja YK:n edustajille, että ne, jotka haluavat jäädä Srebrenicaan saavat jäädä. Ne jotka haluavat siirtyä muualle, saavat bussikuljetuksen sinne minne haluavat mennä. Serbit hankkivat bussit ja YK polttoaineen. Mladic vaati jokaiseen bussiin YK-sotilaan.

Hän mainitsi erikseen, että jokainen, joka laskee aseensa on turvassa ja että muslimit eivät ole serbien vihollisia. Aseista luopuneet miehet jaettiin kolmeen ryhmään riippuen siitä mihin rikoksiin he olivat syyllistyneet.

Suuri osa miehistä ja osa naisista ei halunnut laskea aseitaan, vaan oli jo lähtenyt vaeltamaan metsien läpi kohti Tuzlaa, luultavasti osin siksi, että oli osallistunut serbikyliin suunnattuihin ryöstö- ja murharetkiin. Matkan varrella oli useita taisteluita serbijoukkojen (joissa oli paljon niitä, jotka muslimit olivat sodan alussa karkottaneet Srebrenicasta) ja aseistettujen muslimijoukkojen välillä.

Srebrenican ympärillä oli monia miinakenttiä, joista osa oli muslimijoukkojen asettamia, osa serbien.

ICTY on löytänyt kaikkiaan 3568 ruumista 1995 ja 2001 välisenä aikana. 1583 ruumiinavauspöytäkirjassa oli vain yksi luu, sääri tai jalka. Siten 44,4%:ssa patologin oli mahdotonta määritellä kuolinsyytä.

Ruumiinavauspöytäkirjojen tarkastelussa on mahdollista eritellä mikä on ollut kuolinsyy. Onko  henkilö kuollut tykin ammuksesta, miinasta, kiväärin luodista jne. Siten tutkittuna oikeuslääketieteellinen tarkastelu paljasti, että 442 avauspöytäkirjaa osoitti uhrien suurella odennäköisyydellä tulleen teloitetuiksi.

Lääketieteellisen tarkastelun perusteella väite 8000 muslimimiehen ja-pojan teloituksista ei näyttäisi pitävän paikkaansa. Kun Haagin tribunaali haastoi kenraali Mladicin oikeuteen jo parin viikon kuluttua Srebrenican siirtymisestä serbien haltuun ja viikkoa ennen Operaatio Myrskyn toteuttamista, jää epäilys asioiden liittämisestä toisiinsa YK:n sotilastarkkailijoiden epäilemällä tavalla.

Jokaisessa tribunaalin syytekohdassa on tilaa vastaväitteille. Rohkean ja rehellisen kenraalin demonisointi kroaatteja ja muslimeja palvelleen Ruder-Finn markkinointitoimiston voimakkaalla tuella on palvellut USA:n ja Saksan tavoitteita Balkanin infrastruktuurin haltuunottamiseksi ja sotilaallisen vallan sinetöimiseksi.

Suomen valtamedia on palvellut NATO-maita kiitettävästi. Helsingin Sanomissa oli viitisen vuotta sitten Haagin tribunaalia arvosteleva soraääni. Toimittaja Jussi Konttinen valaisi lukijoita siitä, kuinka normaalista oikeuskäytännöstä poikkeva toimintatapa istuimella on: kuinka tuomiot saattavat muuttua yhdysvaltalaisen tuomarin aloitteesta yhden lounastunnin aikana. Toimittaja Konttinen ei saanutkaan jatkaa tutkivaa journalismiaan vaan hänet karkoitettiin perheineen reportteriksi Siperiaan.

Lahjonta ei ole tuomioistumelle vierasta. Sopivia todisteita antava saattaa saada kodin remontin tai suorastaan uuden talon. Suurikin rikollinen voi vapautua tuomiosta tai saada vain lyhyen tuomion, uuden identiteetin ja kodin ulkomailla, jos todistaa oikein. Tuomioistuin käyttää joitakin todistajia lähes kaikissa oikeudenkäynneissä – tärkeitä silminnäkijöitä ei tarvita lainkaan. Esimerkiksi Naser Oricin väkivaltaisia viedoita nähneitä kanadalaisia toimittajia ei tarvittu. Oric kävelee vapaana.

Suomalaisten tiedotusvälineiden uutisointi on yksipuolisuudessaan ja totuuden välttelyssään kauhistuttavaa. Kauhistuttavin oli A-studio, jossa haastateltiin muun muassa Helena Rantaa. Tosiasioiden huutavan puutteen ohella merkillepantavaa oli toimittajan tunnelataus. Hän ei voinut ymmärtää, että jotkut serbit voivat ihailla Mladicia, "sotarikollista". Hän ei huomannut, että Yle on koko tämän vuoden ajan esittänyt propagandistisia Mannerheimia ihailevia dokumentteja huomaamatta, että Suomen armeija oli osa Saksan natsi-armeijaa. Pohjoinen armeijakunta suoraan Hitlerin alaisuudessa, eteläisempi osa päivittäisen yhteistyön alaisena. Mannerheim kutsui presidentin selän takana natsi-armeijan maahamme ja oli ilmoittanut Hitlerille toiveenaan saada raja Syvärille. Hitler oli luvannut tämän ja myös ensin tuhota Leningradin ja antaa sen sitten Suomelle.

Toimittaja ei myöskään ole kuullut Mannerheimin suunnittelemista ja toteuttamista rasistisista keskitysleireistä Itä-Karjalassa, jossa juridiikasta huolehtivat kenttäoikeudet. Heinäkuussa 1942 pelkästään yhden kuukauden aikana kuoli 500 henkilöä nälkään, tauteihin ja huonoon kohteluun. Samalla hetkellä kuitenkin Helsingin kaupunki nimesi pääkatunsa Heikinkadun Mannerheimintieksi, ja myöhemmin sen varrelle pystytettiin patsas tälle veriselle diktaattorille, miehelle, jota Suomen kansa on opetettu ihailemaan.

Suomen ilmapiiri on muuttunut 1930-40-lukulaiseksi. Heti Neuvostoliiton hajottua fasistisina sodan jälkeen kielletyt järjestöt nousivat uuteen kukoistukseensa. Suomi oli tunnustanut fasistisen Kroatian ja toimi talvisodassa yhteistyössä fasistisen Italian kanssa jatkosodan natsi-yhteistyön lisäksi. Huolimatta Kroatian rasistisesta perustuslaista ja serbien kansanmurhasta Suomi ajoi innokkaasti Kroatian liittämistä Euroopan unioniin.

Suhtautuminen Balkanin tilanteeseen on yhteneväistä Saksan ja USA:n intressien kanssa. Jokainen suomalainen diplomaatti vahvistaa tuon intressin ajamista myös Suomen valtamediassa. Militarismi on yksiselitteisesti voimistunut erityisesti niin, että hallinnon hyväksymää ja tukemaa natsismin nousua erityisesti Kroatiassa ja Ukrainassa pidetään normaalina. Siten serbien kahdesti toteutunutta kansanmurhaa ei pidetä minään, sen sijaan niiden peittelyyn osallistutaan ja syyllistetään sen sijaan serbejä. Juutalaiset eivät saa aivan vastaavaa kohtelua, vaikka natsismin lisääntymiseen liittyvä väkivalta on kohdistunut serbien lisäksi myös juutalaisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A-studio, Helsingin Sanomat, ICTY, Ratko Mladic, serbien kansanmurha, natsit, Jugoslavia -tribunaali

Mikä mikä perustuslaillisuus?

Keskiviikko 21.6.2017 klo 10.48 - PirkkoTurpeinen-Saari

Suomessa ei ole juridiselta pohjalta toimivaa perustuslakituomioistuinta. Sen sijaan meillä on poliittinen, oikeistoenemmistöinen perustuslakivaliokunta tulkitsemassa lakien perustuslainmukaisuutta.

Helsingin Sanomat kuvaa tänään kokoomus-puolueen ongelmia sen pyrkiessä ajamaan läpi asiantuntijoiden kyseenalaistamaa "valinnan vapautta" sote-lakeihin.

Helsingin Sanomien mukaan kokoomuksen "Zyskowiczilla on kolme päivää aikaa vakuuttaa muut valiokunnan jäsenet siitä, ettei perustuslaillisia esteitä ole."

" Kokoomuksessa harmitellaan ettei puolue aikoinaan ottanut vastaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan paikkaa. Vahva kokoomuspuheenjohtaja olisi ehkä voinut vaikuttaa jollain tavalla valinnanvapaudesta käytävään keskusteluun."

"Vielä huhtikuussa pääministeri Sipilä (kesk) vakuutti, että soten valinnanvapauden perustuslailliset huolet on jo ratkaistu." "HS tietojen mukaan Sipilän väite perustui sosiaali- ja terveysministeriössä käytyihin keskusteluihin."

Kukapa muu kuin soten projektijohtaja Tuomas Pöysti kumppaneineen näitä keskusteluja käy sosiaali- ja terveysministeriössä. Hän on "käynyt valinnanvapauden ongelmia läpi perustuslakivaliokunnan asiantuntijoina käyttämien oikeustieteen professoreiden kanssa".

"Ilmeisesti esitettyjä varaumia ei ole kuitenkaan haluttu ottaa lakiesityksessä huomioon, koska professorien näkemät perustuslailliset ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään."

Nyt kokoomus yrittää siis lisätä painetta perustuslakivaliokuntaan, jotta laki taipuisi kokoomuksen mieleiseksi.

Tuomas Pöystin rooli on mielenkiintoinen. Hän toimii ylikansallisten pääomapiirien toiveiden mukaisen sote-uudistuksen vauhdittajana. Pyrkiikö hän vaikuttamaan oikeusoppineisiin ministeriön keskusteluissa?

Kokoomuksen ja uusliberaalia keskustaa edustavien ministerien johtama hallitus ja kokoomuksesta peräisin oleva tasavallan presidentti ovat nimittäneet Tuomas Pöystin, ohi ministeriön alkuperäisen ehdotuksen oikeuskansleriksi, maan ylimmäksi lainvalvojaksi.

Oikeuskansleriksi nimitetty henkilö ei näe estettä sille, että hän pyrkii oikeusoppineiden arvostelusta huolimatta kirjoituttamaan lain haluamaansa tai taustavaikuttajiensa haluamaan muotoon ehkä uskoen, että kokoomus Ben Zyskowicz'in avulla saa painostettua perustuslakivaliokunnan ruotuun.

Otettuaan vastaan oikeuskanslerin viran vuoden 2018 alussa on hän lakien perustuslaillisuuden ylin valvoja. Tasavallan presidentin esittelyissä hänen ratkaisujansa valvovat hänen virkaan nimittäjänsä, virkaan esittänyt hallitus ja sote-lakiin valinnanvapautta vaatinut ministeriryhmä.

Yli puolen vuoden ajan Suomi on ilman oikeuskansleria. Tuleva, virkaan jo nimitetty oikeuskansleri, valmistelee myöhemmin arvioitavakseen tulevaa lakia pyrkien vaikuttamaan sen läpimenoon.

Kuinka kauan kansa sietää tällaisen hallituksen ja hallintotavan menetelmiä? Hallitusfarssi oli vain yksi esimerkki tyylilajista, jossa "kaikki kelpaa, kunhan on silmälle siisti". Sote- lain valmistelu on jo kuinka mones esimerkki demokratian ja perustuslaillisuuden toimimattomuudesta tämän hallituksen aikana.

Juridiselta pohjalta toimiva perustuslakituomioistuin, poliittisista riskeistä huolimatta, olisi arvovaltaisempi toimintaympäristö nyt näkemämme arvottoman näytelmän sijaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, perustuslakivaliokunta, Tuomas Pöysti, valinnanvapaus, Ben Zyskowicz, sote,

Valheen estetisointi - aivopesun kolmas aste

Lauantai 14.1.2017 klo 11.29 - Pirkko Turpeinen-Saari

Toimittaja Pekka Torvinen kirjoittaa Lauantaiesseen otsikolla "Kuinka Trumpin ja Putinin valheisiin pitää vastata".Hän kirjoittaa Camusta laajasti referoiden kuinka totalitaristisia ideologioita ja johtajia vastaan taistelu on loputonta taistelua valheita vastaan.

Kirjoittaja viittaa Kari Huhdan ennen joulua ilmestyneeseen tekstiin, jossa tämä sanoo, että "meidät on valehdeltu tainnoksiin".

Kari Huhta tunnetaan ideologisena NATO:n ja Yhdysvaltojen sotilasmahdin ihailijana ja kannattajana. Hänen teksteissään eivät näy Yhdysvaltojen sotien ja lennokkimurhien siviiliuhrit. Eivät NSA:n Prisma-ohjelman vakoilu, joka ulottuu jokaisen maapallon asukkaan sähköposteihin, puheluihin ja nettihakuihin. Sen sijaan Venäjä-pelon lietsomisessa hän on luotettava, Hesarin linjalla oleva, työpaikkansa ehdottomasti pitävä toimittaja.

Suomen valtamedia on amerikkalaisempi kuin amerikkalainen media. Yhdysvaltojen valtamedia oli USA:n presidentinvaaleissa yksimielisesti Hillary Clintonin takana yhdessä tiedustelupalvelujen, aseteollisuuden ja Wall Streetin rahamaailman kanssa. Häntä tukivat ja rahoittivat Saudi Arabia, Ukraina, miljardööri Soros, EU ja monet muut. Hillary Clintonin taustavoimat syrjäyttivät sosialistisen, nuorten ja intellektuellien kannattaman Bernie Sandersin epärehellisellä tavalla.Suomen valtamedia tiedotti koko vaalikamppailun ajan Yhdysvaltojen valtamedian mukaisesti.

Kun Wikileaks paljasti demokraattipuolueen epärehellisen toiminnan ja Sandersin syrjimisen, media alkoi väittää Venäjän hakkeroineen demokraattien sähköposteja. Itse asia, Clintonien ja demokraattien epärehellinen toiminta sivuutettiin. Suomen media välitti jokaisen yhdysvaltalaismedian vainoharhaisen uutisen Venäjästä, mutta ei sitä, että mitään faktoja väitteen tueksi ei ole olemassa. Se tuli julki, mutta media vaikeni eikä korjannut aiempia uutisiaan.

Presidentiksi valitun Donald Trumpin suurin "virhe" on ollut se, että hän kautta vaalikampanjansa sekä valituksi tultuaan on ollut sitä mieltä, että olisi hyvä jos Yhdysvallat tulisi hyvin toimeen Venäjän kanssa. Hillary Clinton ja presidentti Obama sen sijaan ovat katkaisseet kaikki mahdollisuudet liennytykseen ja päinvastoin julistaneet eristävänsä Venäjän ja erityisesti presidentti Putinin.

Toinen suuri "virhe" on ollut se, että Trump on halunnut katkaista TTP ja TTIP kauppasopimusneuvottelut. Vaikka tiedetään, että nämä kauppasopimukset aiheuttaisivat valtioille suuren riskin joutua suuryhtiöiden kiristämiksi ja oikeuteen haastamiksi, ei EU, Suomen eduskunta eikä Suomen ammattiyhdistysliike ole olleet ongelmasta huolissaan vaan ovat kannattaneet kauppasopimuksia. Valveutuneet kansalaiset ovat Trumpin kanssa samaa mieltä, ehkä eri perustein. Jos valtio alkaisi olla huolissaan aseiden käytön aiheuttamista "haitoista" ihmishenkien menetyksinä, aseteollisuus voisi haastaa valtion oikeuteen sen alkaessa rajoittaa asehankintoja ihmisille vaarallisina tuotteina!Puhumattakaan GMO-tuotteista, luontoa vahingoittavasta särötyksestä tai muusta teollisesta toiminnasta, esimerkiksi kaivosteollisuudesta.

Yhdysvaltojen tilannetta on voinut seurata Venäjä-tutkimuksen professorin (Princeton ja NY univ.) Steven Cohenin viikottaisissa keskusteluissa John Batchelor showssa. Hänen erinomaiset tietonsa yhdysvaltalaisesta todellisuudesta, Mc Carthyismin aikaa muistuttavan Venäjä-paranoian alkamisesta ja sen vaikutuksesta mediaan, kongressiin ja senaattiin valaisevat kehitystä sekä sitä miten ja miksi nykytilanteeseen on jouduttu.

Yhdysvaltojen aseteollisuuden tukemat "haukat" senaattori Mc Cain etunenässä pyrkivät kuvaamaan Venäjän ja sen pyrkimykset tuon paranoian värittämin lasein. Sotateollisuus ja tiedustelupalvelut hallitsevat sitä miten Yhdysvallat suhtautuu ulkomaailmaan.Liike-elämän ahneutta tyydytetään väkivaltaisen laajenenmisen ideologian avulla. Kun Yhdysvallat valtaa aggressiivisesti maapallon alueita sotilatukikohdillaan, se projisioi toimintansa Venäjän ominaisuudeksi, vaikka tämä pitää tukikohtansa pääosin oman maansa rajojen sisällä.

EUun liittymisestä ja pääomaliikkeiden vapauttamisesta lähtien Suomen valtaapitävät ovat omaksuneet Yhdysvaltojen sotateollisuutta tukevan linjan myös ulkopolitiikassaan. Aseteollisuuden kukoistus edellyttää viholliskuvia ja Yhdysvaltojen valitsema Venäjä sopii myös suomalaisille. Suomen päämediat ilmoittivat jo 2000-luvun alkupuolella kannattavansa Suomen liittymistä NATO:on. 

Ulkopolitiikan vaihdos Venäjä-myönteisestä sotaisaan Venäjä-vastaisuuteen ei ole ilmaista. Uskottava Venäjä- vihamielisyys on todistettava. EU:un liittyminen ei riittänyt, median yhdysvaltalaistuminen ei riittänyt, tarvittiin aseostoja, sitoutumista yhteiseen sotimiseen yhteensopivien aseiden ja yhteiskäytön toimenpitein. Tarvittiin itsenäisyydestä luopuminen NATO:n isäntämaasopimuksen avulla, joka tekee maassamme vierailevista NATO-sotilaista rankaisemattomia. Kuten kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan, heidän arroganssinsa voi olla uskomatonta.

Sinipunahallitus määräsi uskottavuuttaan parantaakseen 100 suomalaista oppimaan Venäjä- vastaista propagandaa otsikolla Venäjä ja kyberturvallisuus. Yhdysvalloista ja EU:sta opittu doktriini oli siirrettävä suomalaisten toimittajien ja virkamiesten ainoaksi hyväksyttäväksi ajattelutavaksi. Vähäinenkin toisinajattelu on syrjäytetty ja Yle:n A-studiot muistuttavat jo liturgiaa. Tylsyyttä, jossa jokainen kysymys ja vastaus on ennalta selvä. Tämä jos mikä on totalitarismia.

Totuutta ja faktoja kaipaava kansalainen näkee, että Hesarin ja Kari Huhdan valhe ja totuus eivät välttämättä ole samoja kuin oma valhe ja totuus. Siten Kari Huhdan valheen estetisointi on vastuutonta. Venäjä ei muutu Suomen viholliseksi vaikka Clintonin taustajoukot niin vaatisivat. Jos presidentti Trump etsii yhteistyötä Venäjän kanssa, suomalaisilla on syytä huoahtaa helpotuksesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aivopesu, Kari Huhta, Helsingin Sanomat, valheen markkinat, Trump, Putin

Kari Huhdan epärehellistä journalismia

Keskiviikko 2.11.2016 klo 11.16 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tiedämme Kari Huhdan olevan uskollinen NATO:n kannattaja. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä hänen olevan myös epärehellinen toimittaja. Hänen toimintatapansa on jatkunut vuosia, eikä kaikkeen voi puuttua. Mutta tänään 2.11. 2016 mitta tuli täyteen.

Kuuntelin melko suuren osan Valdai-seminaarin keskusteluista, eikä todellisuus voi olla kauempana siitä, kuinka Yle:n Kerstin Kronvall ja Kari Huhta asioita esittelevät.

Kari Huhta aloittaa puuttumalla presidentti Putinin persoonaan. Sen jälkeen hän selittää kuinka"Aleppossa siviilit eivät ole oheiskärsijöitä vaan maalitauluja. Aleppossa siviilien tappamista on käytetty harkitusti aseena." Huhta selostaa Putinin sanoneen, että "kuulemme koko ajan, että Aleppo, Aleppo, Aleppo. Mutta mistä tässä on kysymys?"

Huhta jättää tarkoituksellisesti Putinin lauseen kesken. Hän ei "muista" Putinin toivoneen, "että kirkonkellot soisivat myös Irakissa, Afganistanissa ja Jemenissä tapahtuneiden iskujen uhreille."

Koomiseksi asian tekee se, että Huhdan oma lehti referoi edellisenä päivänä Putinin toivomuksen asiallisesti oikein.

Huhta ei halua kertoa koko totuutta. Hän ei kerro, että ISIS-terroristijärjestö on syntynyt Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten raa'an Irakin sodan seurauksena. Hän ei kerro, että Euroopan pakolaiskriisi on Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotien seurausta. Eurooppa toimii USA:n sotien siivouspartiona. Yhdysvallat vähät välittää hyökkäystensä kohteena olevien maiden kansalaisista. Näin muodoin ei myöskään Kari Huhta.

Kari Huhta vaikenee siitä, että Aleppon pommitusten kohteena on pieni terroristien hallussa pitämä osa miljoonakaupunki Aleppoa. Kari Huhta ei mainitse, että Yhdysvallat liittolaisineen on laittomasti Syyrian alueella tukien YK:n terroristeiksi luokittelemia Al Nusra terroristeja. Itä-Aleppon terroristit ovat saaneet aseensa ja palkkkansa joko suoraan Yhdysvalloilta tai sen tukemalta Saudi-Arabialta.

Kari Huhta antaa tunnustuksen presidentti Tarja Haloselle tämän kertoessa Suomen ja monen muun maan kirkonkelloja soitettavan Aleppon pommitusten uhreille.

Suuri osa maailmaa tietää Venäjän olevan ainoa merkittävä maa, joka on taistellut terrorismia vastaan Afganistanista Tsetsenian kautta Syyriaan. Venäjä on myös kärsinyt useista terrorihyökkäyksistä Moskovan metroon, juniin, muihin liikennevälineisin ja kouluihin.

Monet suomalaiset kansanedustajatkin ovat tukeneet tsetseeni-terroristeja Venäjän turvallisuusetuja vastaan. Jopa terroristien netti-sivusto on ollut Suomesta käsin toimiessaan erään kansanedustajan huolenpidon kohteena.

Presidenttien Halosen ja Niinistön uskoisin olevan hyvin informoituja. Siitä huolimatta presidentti Halonen vielä 2000-luvulla puhui Suomen erillissodasta eikä Hitler-liittolaisuudesta. Presidentti Niinistön viimeaikaiset puheet Baltian maiden johtavien poliitikkojen rinnalla ovat antaneet kuvan hänen tosiasiallisesti todellisuudenvastaisesta retoriikastaan. Niinistö ei huomaa Baltian maiden yhteistyötä USA:n salaisten vankiloiden pystyttäjänä tai natsien kunnian palauttajina jo kauan ennen Ukrainan kriisin syntymistä.

Presidenttimmekään eivät ole paljastaneet tietävänsä ketkä suorittivat Ukrainan vallankaappauksen ja kuka julisti sodan Itä-Ukrainalle ja miksi. Ukrainan Yhdysvaltojen tukema vallankaappaushallitus kielsi venäjänkielen, kyrillisten aakkosten kirjoittamisen ja tasaveroiset oikeudet itä-ukrainalaisilta. Vallankaappaushallitus julisti sodan - ei Venäjä. Venäjä otti vastaan  miljoona ukrainalaista pakolaista.Eivät presidenttimme eikä Kari Huhta ole paljastaneet, että EU sitoo jo lähentymissopimuksessaan EU-kandidaattimaat sotilaallisin artikloin Venäjälle vihamieliseen NATO:on.

Presidentti Halosen tuki Venäjä-vihamieliselle kirkonkellojen soitolle antaa ymmärtää hänen hyväksyvän terroristien ohjusiskut Länsi-Aleppoon. Terroristien valkokypäräiset Ranskan ja USA:n rahoittamat propaganda-joukot näkyvät päivittäin niin Yle:ssä kuin HeSa:ssa.

Jugoslavian hajottamissotien aikana terroristien suorittamat provokaatioiskut milloin Sarajevon leipäjonoon tai hedelmätorille tai Racakin kylään hyväksyttiin Ruder-Finn- mainostoimiston ja Yhdysvaltojen lehdistön mukaisesti serbien tekemiksi tosiasioiden vastaisesti. Siten "laillistettiin" kansainvälisten lakien vastaiset uraanipommi-iskut serbien siviilikohteisiin.

Jihadistien aseistaja ja rahoittaja Bill Clinton pyrkii nousemaan puolisonsa rinnalla Valkoiseen taloon. Olemme saamassa armeijamme ylipäälliköksi äärimmäisen epärehellisen naisen, jonka puolison rahoittamat nimeltä tiedetyt jihadistit suorittivat WTC-tornien iskut.

Niin kauan kun Yhdysvaltojen kansalaiset eivät itse kykene asettamaan sotarikollisia presidenttejään vastuuseen, Kari Huhta ja ulkopoliittinen eliittimme voi nukkua yönsä rauhassa myötäillen Yhdysvaltojen valheellista ja tuhoisaa terrorismia tukevaa maailmanpolitiikkaa. 

Entinen presidenttiehdokas Bernie Sanders totesi RT:n haastattelussa presidentti Obaman suurimman virheen olleen se, että hän ei heti virkakautensa alussa asettanut edellisiä presidenttejä syytteeseen näiden sotarikoksista.

Myös Kari Huhta voi jatkaa epärehellistä journalismiaan presidentti Carterin luonnehtiman Yhdysvaltojen oligarkian parhaaksi niin kauan kuin tuon suurvallan demokratia on demokratian irvikuva ja tiedonvälitys sen mukaista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, Kari Huhta, presidentti Putin, Tarja Halonen, Valdai,

Jukka Huusko Afganistanin historiaa muokkaamassa

Perjantai 3.6.2016 klo 17.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Välillä tuntuu kuin joutuisin toimimaan Yle:n ja hesarin "Oikaisuja"-palstana. Tällä kertaa 1.6. kirjoituksessaan "Amnesty: Afganistanin konflikti laajenee, Jukka Huusko kirjoittaa kuinka Neuvostoliitto tunkeutui maahan vuonna 1979. Tästä käynnistyi vuosikymmenen kestänyt brutaali sisällissota."

"Tuolloin Yhdysvallat, Pakistan ja Saudi-Arabia tukivat islamistitaisteliijoita, jotka sotivat Neuvostoliiton joukkoja vastaan.

Onko "Neuvostoliiton tunkeutuminen" Huuskon omaa tietämättömyyttä vai kuuluuko se USA-johtoiseen Helsingin Sanomien doktriiniin.

Afganistanin historiaa tuntemattomille on syytä kertoa, että Afganistan oli 1970-luvulle saakka feodaalinen maa, jossa 4000 perhettä omisti kastelujärjestelmät ja siten myös vallan. Hallitsevan ryhmän lapset saivat käydä koulua ja opiskella yhdysvaltalaisissa yliopistoissa, mutta tavalliset lapset, koulunkäynin sijaan ahersivat päivät töissä risukimppuja keräten.

Pääasiassa yliopisto-opiskelijoista koostunut ryhmä kommunisteja suoritti vallankaappauksen ja muodosti hallituksen. Naiset vapautettiin. Kaduilla näkyi hunnutettuja naisia huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Naiset opettivat usein ulkosalle kyhätyissä "koulukatoksissa" vanhuksia ja lapsia rinnan lukemaan. Naiset saattoivat olla kylän vanhimpia, eli johtajia.

Luonnollisesti näin radikaali hallitus joutui konservatiivisessa maassa ahtaalle. Yhdysvallat oli juuri päättänyt kommunistien tappamisen Vietnamissa. Nyt oli syytä siirtyä sille strategisesti tärkeälle alueelle jatkamaan kommunistien vallan laajenemisen estämistä. Kommunistihallitus kutsui Neuvostoliiton apuun.Muistaakseni maiden välillä oli ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Pitkän jahkauksen jäkeen Neuvostoliitto taipui saapumaan hallituksen avuksi. Siten Huuskon luonnehdinta Neuvostoliiton tunkeutumisesta on melko tarkoitushakuinen.

Afganistanin ja Neuvostoliiton yhteistyö ei ollut vain sotilaallista vaan oli jatkunut vuosikymmeniä talouden ja koulutuksen alalla. Osa kouluun päässeistä nuorista saattoi opiskella esimerkiksi ammattikoulussa Neuvostoliiton puolella.

Yhdysvallat tuki jihadisteja Afganistanissa kuten myöhemmin Bosniassa ja Syyriassa. Afganistaniin USA palasi 2001, avaten sodan laittomilla pommituksilla. Näennäistä laillisuutta aikaansaatiin laajentamalla sota käsittämään NATO-maat, kumppani Suomi mukaan luettuna.Nyt vihollisina oli aikaisemmat yhteistyökumppanit, joita oli aseistettu vuosikymmenen ajan niin kauan kuin Neuvostoliitto oli maassa läsnä.

Afganistanin parlamentista 2007 käytännössä ulosheitetty rohkea naisedustaja Malalai Joya on kirjoittanut afganistanilaisesta näkökulmastaan kirjan "Nainen sotaherrojen välissä", jota ei tietääkseni ole käännetty suomeksi. Luin sen hollanniksi, mutta varmaan se on julkaistu myös englanniksi. Hän kuvaa erinomaisesti minkälaisen huume- ja sotaparooni eduskunnan USA on tukenut valtaan miehittämässään maassa.

Malalain blogeja ja Yhdysvalloissa pidettyjen esitelmätilaisuuksien luentoja lukemalla saa varsin raadollisen kuvan Afganistanin tilanteesta. Hän kuvaa kuinka hänen kotimaansa on pahin paikka maailmassa naisille elää. He kärsivät Yhdysvaltojen miehityksestä, korruptoituneesta USA:n tukemasta hallituksesta ja fundamentalisti Talibanista.

Malalai pitää naurettavinaväitteitä USA:n vetäytymisestä. Pysyvät sotilastukikohdat ja palkka-armeijat tulevat jatkamaan. Miehitys on muuttanut Afganistanin huumekeskukseksi. Noin 2 miljoonaa afganistanilaista, naisia ja lapsia ovat riippuvaisia opiaateista. Palkka-armeijat hyödyntävät huumekauppaa, jonka keskeinen reitti kulkee elin- ja huumekaupasta hyötyvän myös Yhdysvaltojen vallassa olevan Kosovon läpi.

Neuvostoliiton läsnäolon aikana WHO:n tilastojen mukaan huumeiden viljely oli minimissään. 

Lukiessani Malalain kriittisiä tekstejä, en voi muuta kuin ihmetellä sitä, miksi Suomi osallistuu näin painajaismaiseen sotaan. Voiko lojaliteetti Yhdysvaltoja ja sen johtamaa NATO:a kohtaan edellyttää tällaista. Yleensäkin miksi Suomessa on sodan henki päästetty pullosta.

Samojen yhteistyökumppaneiden kanssa harjoitellaan sotaa Venäjää vastaan Suomen maaperällä. Mitä kaikki nuo Yhdysvaltojen ja NATO-joukkojen sotaharjoitusten ylläpito maksaa. Onko todella niin, että pikkulasten subjektiivinen päivähoito puretaan, jotta voidaan harjoitella sotaa naapuriamme vastaan, jonka kanssa meillä juuri vain hiljan oli ystävyys-ja avunantosopimus.

Historian vääristelyä todella tarvitaan, jotta suomalaisille saadaan syötettyä näin järjetöntä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ehkä Huuskon "tunkeutuminen" on välttämätön osa palapeliä, jolla Venäjästä muokataan vihollista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen ulko- ja sotapolitiikka, Jukka Huusko, Helsingin Sanomat, Afganistanin sota, Suomi sodassa, Malalai Joya, huumeparoonit,

Laura Saarikoski ja Perjantai, missä todellisuudessa elätte?

Lauantai 21.5.2016 klo 17.57 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luettuani 20.5. Laura Saarikosken kolumnin HeSa:ssa, jossa hän referoi Robert Kaganin kuvausta fasismin tulosta Trumpin mukana USA:han sekä katsottuani Perjantai-ohjelman TV 1ssä, jossa haastateltiin tsetseeni-terroristien kannattajaa ja Venäjän infosodasta propagoivaa tutkijaa,mietin vakavasti, missä todellisuudessa nämä toimittajat elävät.

Ulkonäöstä päätellen Saarikoski on iältään lasteni ja lastenlasteni väliltä ja Perjantain toimittajat lähempänä lastenlasteni ikiä. Kaikki toimittajat vaikuttavat sympaattisilta ja hyvää tarkoittavilta. Mutta miksi he eivät kerro todellisuudesta mitään.

Robert Kagan ennustaa siis fasismin tulevan USA:han Trumpin mukana. Laura Saarikosken mielestä "ennustus on pelottava koska se on mahdollinen. Tähän asti Yhdysvallat on ollut vastavoima maailman Mussolineille ja Putineille. Entä jos johtava demokratia siirtyy autoritaarisen diktatuurin suuntaan?"

Demokratiako? USA? Presidentti Jimmy Carter kertoi Thom Hartmanin haastattelussa 28.7.2014 kuinka USA on enää oligarkia, jossa rajoittamaton korruptio luo edellytykset ehdokkaaksi pääsemiseen presidentin virkaan. Kuinka valinnan jälkeen lahjoittajat odottavat palkintoja itselleen. Hän viittaa haastattelussa korkeimman oikeuden vuoden 2010 Citizens United päätökseen sekä 2014 Mc Cutcheon päätökseen, joiden läpimenon ratkaisivat 5 republikaani tuomaria. Näiden päätösten seurauksena vaaleissa ehdokkaan on mahdollista saada rajoittamaton määrä salaista rahaa, vaikka ulkomailta, totesi Carter.

Mitä tämä viimeinen Nobel-palkittu presidentti on tehnyt tällä mandaatillaan? Yhdysvaltojen Special Operations Command on laajentunut sitten presidentti Bushin päivien. Nick Tursen mukaan (The Nation Sep. 24,2015)Bushin virkakauden  lopussa nämä sotilasyksiköt toimivat 70 maassa, kun tänä vuonna ne ovat aktiivisia 135 maassa, mikä tarkoittaa 70 prosentissa maailman maista. Nämä 135 maata ovat Obaman aikana joutuneet taloudelliseen ja lojaliteettiriippuvuuteen USA:sta, mitä riippuvuutta Yhdysvallat sumeilematta käyttää.Obaman erinomainen retoriikka peittää hyytävät teot. Eräs karu esimerkki oli Jemeniin tehty lenokki-isku, jossa kokonainen kylä, 35 ihmistä, menehtyi. Jemeniläinen toimittaja kirjoitti siitä lehteen. Obama soitti silloiselle presidentti Salehille ja vaati toimittajan vangitsemista. Näin tapahtui.Obama päättää henkilökohtaisesti lennokki-iskuista. Tehtävää tietokoneruudulla suorittavien miesten mielenterveysongelmat ovat merkittäviä. Oheisuhreja on vuosittain satoja.

Yhdysvallat tukee uskonnollisia fanaatikko-islamisteja Syyriassa ja sabotoi rauhanneuvotteluja yhdessä Saudi-Arabian kanssa. Al-Qaidan liittolaisryhmän edustaja on valittu johtamaan "kapinnallisosapuolta" Geneven neuvotteluissa aivan kuten ennen Jugoslavian pommitusten aloittamista Rambuilletin neuvotteluihin USA oli valinnut albaani-terroristien johtajan edustamaan albaaneja eikä maltillista Rugovaa.USA:lla ei ole mitään demokraattisia (kansainvälisen oikeuden mukaisia) oikeuksia olla läsnä Syyrian maaperällä. Silti Obama on lähettänyt sinne erikoisjoukkojen sotilaita.

Tämä Yhdysvaltojen itselleen ottama rankaisemattomuuden periaate koskee myös USA:n johtamia muita NATO-maita. Maailmaa hallitsee demokratiasta piittaamaton sotilasmahti, jota Laura Saarikoski luonnehtii dmokratiaksi ja vastavoimaksi Putinille.

Erona presidentti Obamaan, Putin on pyrkinyt ratkaisemaan ongelmia eikä pahentamaan niitä.Ukrainan vallankaappaushallituksen viedessä venäjänkielisiltä ukrainalaisilta tasaveroiset ihmisoikeudet ja uhatessa heitä järjettömällä väkivallalla, josta elävältä polttaminen Odessan ammattiliittojen taloon oli eräs esimerkki, Putin otti Venäjälle vastaan yli miljoona Ukrainan pakolaista ja takasi Krimin asukkaille mahdollisuuden valita elämän, johon ei kuulunut väkivallan uhkaa. Venäjän toimia tulee arvostella lopputuloksen näkökulmasta. Jos Ukrainan nykyhallitus pystyy takaamaan Itä-Ukrainalaisille normaalit ihmisoikeudet ja vapauden valita hallintonsa äänestämällä, myös itä-ukrainalaisten toiveet voivat toteutua.

Yle ei ole kyennyt näyttämään toissavuoden Oscar-ehdokasdokumenttia Dirty Wars (www.Youtube.com/Dirty Wars), joka kuvaa erinomaisesti Yhdysvaltojen salaisia operaatioita.

Perjantai-ohjelman sympaattiset toimittajat haastattelivat tsetseeni-terroristien tukijaa mainitsematta sanallakaan sitä miten tsetseeni-terroristit taistelevat parhaillaankin Syyriassa. Kuinka heidän paluunsa Venäjälle on samanlainen uhka kuin minkä ISIS -terroristien pelätään aiheuttavan EU:lle. Vuosia TV:ssä muualla jatkunut erittäin voimakas USA:sta lähtöisin oleva presidentti Putinin ja Venäjän mustamaalaus on johtanut siihen, että terrorismiin Venäjällä suhtaudutaan lähes vahingoniloisesti - ei ainakaan uhreja kohtaan myötäeläen.

Ukrainan euroviisuakin käsiteltiin Perjantaissa ikäänkuin Venäjä olisi pillastunut vain siitä, että ei voittanut. Tosiasiassa laulun kuvaama tarina antoi Hitlerin SS-joukkoihin kuuluneista tataareista kuvan uhreina kun todellisia uhreja olivat tataarien tappamat muut kansanryhmät.

Laura Saarikosken ja Perjantain toimittajien maailmankuvan historiattomuus muuttuu uhaksi maailmassa, joka on monimutkainen ja julma. Empatia ja inhimillisyys on muuttunut sotajoukkojen määrän laskemiseksi ja hävittäjien laadun vertailuksi.

Loppupäätelmäksi jää, että vika ei ole toimittajissa vaan siinä, että he eivät työpaikkojensa vuoksi voi puhua totta. NATO:n kannattajaksi ilmoittautunut Helsingin Sanomat on johdonmukaisesti sitä mieltä kuin NATO:n ylipäällikkökin on, joten toimittajan liikkumavara on heikko. Sama koskee Yle:ä. Jyrkän oikeistolaisen hallituksen aikana pohdiskelevaa historiatietoista TV-keskusteluareenaa ei yksinkertaisesti ole. Ehkä sisällissodasta lähtien jatkunut sotapropaganda voi kadota porvarillisista tiedotusvälineistämme vain jonkinlaisen "totuuskomission" kaltaisen prosessin kautta. Prsidentti Jimmy Carterin rauhanvälitystyöryhmässä, johon  kuuluu psykoanalyytikkoja ja psykologeja, havaitaan usein kuinka konfliktien juuret saattavat olla satojenkin vuosien historiallisten tapahtumien päässä.

Sain eilen viehättävä runopalautteen, jossa runoilija surumielisesti pohtii mihin kykymme tuntea on kadonnut.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perjantai, Yle, Helsingin Sanomat, Laura Saarikoski, USA:n fasismi, tsetseenit ja tataarit, Syyria, Ukraina

Luova yhteistyö on todellinen vaihtoehto kituliaalle kasvulle

Maanantai 21.12.2015 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat julkaisi 20.12.2015 mielenkiintoisen Robert Solowin haastattelun. Hän pohti Suomen taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja. Hänen mukaansa " Olemme länsimaissa eläneet viime vuodet aikaa, jolloin tuottavuuskasvu on hidastunut dramaattisesti". "Hehkutuksesta huolimatta kukaan ei ole Solowin mukaan kyennyt vakuuttavasti näyttämään, millä perusteella 2000-luvun jälkeiset innovaatiot löisivät suuren kipinän talouskasvulle."

On helppoa olla Solowin kanssa samaa mieltä. Peliteollisuudesta ei ole kasvun  aihioksi.

Suomalainen kansannainen ja -mies on kekseliäs. Seuratessani kirvesmies Eino Ketolaisen toimintaa talonrakennustyömaalla Punkaharjulla, mikään ongelma ei ollut ylivoimainen. Itsenäinen ajattelu, hyvä omanarvontunne ja vuorovaikutus talon rakennuttajaisännän kanssa tuotti halutun tuloksen ohella kauneutta ja hyvää mieltä kaikille.

Luova yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat kasvun avaimet. Olen kuvannut kirjassani  "Ahdingossa luova lapsi ja nuori; tienviittoja kasvuun" (Edita 2004 )sen, miten perheyhteisön, päiväkodin, koulunilmapiirin ja työyhteisön kehittämisen avulla vapautetaan yksilöt antamaan itsestään parhaansa. Kuinka luovan yhteistyön kehittyessä työyhteisössä, taloudellinen tuottavuus kasvaa eksponentiaalisesti. Yhteisön jäsenet alkavat keksiä yhä uusia ideoita siihen, miten työ voidaan tehdä entistä paremmin.

Sipilän hallitus on valitettavasti ottamassa rajuja askelia luovuuden tukahduttamisen suuntaan. Luovuus ei kehity pakolla. Luovuus ei kehity lapsijoukon eriarvoisuutta lisäämällä. Luovuus ei kasva köyhyyttä lisäämällä eikä rikkaiden suosimisella. Pääomatulojen verotuksen saattaminen edes eurooppalaisen keskiverron tasolle on tabu. Pääomatulojen verotuksen normalisoimisella saataisiin kuitenkin valtion kassaan miljardeja.

Yhteiskuntajärjestelmä, joka perustuu kapean hyvin rikkaiden ryhmän ehdoilla toimimiseen, vieraannuttaa kansalaiset ihmisyydestä. Yhteiskuntajärjestelmä, joka perustuu jatkuvan sodan logiikkaan ja aseteollisuuden etujen huomioonottamiseen, edellyttää tiedonvälitystä, jossa totuus uhrataan propagandalle.

Sipilän lähes äärioikeistolainen hallitus pakottaa suhteelliseen itsenäisyyteen, itsenäiseen ajatteluun ja itsenäiseen hyvinvointivaltion säilyttämiseen pyrkivän kansalaistahdon murentamiseen pakolla. Suomalainen sopimisen kulttuuri sisäpolitiikassa on ulottunut myös hyväntahtoisuuteen ja ystävällisiin suhteisiin ulkopolitiikassa. Tämä halutaan nyt murtaa.

Vihan ja syrjinnän tuominen ulkopolitiikkaan heijastuu yhteiskuntaan pahoinvointina. Vihan seuraukset -  kaupankäynnin hiipumisen ja ystävyyden tukahduttamisen hinta avoimuudelle ja vilpittömyydelle halutaan kieltää.

Ellei valtiovalta- maan hallitus ja eduskunta kykene luomaan edellytyksiä suomalaisten luovuuden ja luovan yhteistyön käyttöönotolle lienee turha kuvitella, että Suomen talous nousisi kasvuun. Teollista vallankumousta ei enää ole tulossa. On vain kaksi vaihtoehtoa: jatkaa kuten tähänkin saakka autoritaarista ihmisistä ja maailman rauhasta piittaamatonta rikkaiden ja sodan logiikkaan perustuvaa politiikkaa tai kääntyä kohti ihmisyyttä, vähentää kansalaisten vieraantumista itsestään ja muista ihmisistä.

Vaihtoehtoja on vain kaksi ja molemmille on looginen viitekehyksensä. Järjestelmä, joka takaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja luovan kasvun on ainoa inhimillinen vaihtoehto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouskasvu, Robert Solow, Helsingin Sanomat, ratkaisu Suomen kituliaaseen kasvuun, pakkolait

Helsingin Sanomat kouristelee, mutta ei taivu!

Perjantai 23.10.2015 klo 11.00 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tietoa arvostava sivistynyt lukijakunta kaikkoaa, talous sakkaa, toimittajat jännittävät työpaikkojaan - silti HelsinginSanomien NATO-lippu liehuu korkealla.

Tänään 23 lokakuuta HeSa on löytänyt suurvaltapoliittiseksi asiantuntijakseen venäläisen vakoilijan, jonka haastattelu otsikoidaan: Venäjä on uhka.

Näin samaan aikaan kun edellisenä viikonloppuna yhdysvaltalainen useiden presidenttien neuvonantaja ja suurvaltapoliittinen realisti Henry Kissinger ja hänet henkilökohtaisesti tunteva Venäjä-tutkimuksen professori Steven Cohen antavat hyvin vakoilijan käsityksestä poikkeavia lausuntoja. Kissinger Wall Street Journalissa ja Steven Cohen John Batchelor shown äänitteessä.

Näiden arvostettujen suurvaltapolitiikan asiantuntijoiden mukaan maailma on muutoksen tilassa. Yhdysvaltojen sotilaalliseen ydinasevoimaan perustuva yksinapainen maailmanjärjestys on muuttumassa moninapaiseksi. 

Yhdysvallat on monissa kirjoituksissani mainitsemieni yli  maapallon levittyneiden sotilastukikohtien ja NATO:n avulla tuhonnut valtion toisensa jälkeen. Se on kyennyt kytkemään taloudellista hyötyä tavoittelevan EU:n osaksi valtapolitiikkaansa. Pelkästään Saksassa on 38.000 yhdysvaltalaissotilasta ja yhdysvaltalaisia ydinohjuksia. Ydinohjuksia on myös Hollannissa, Belgiassa ja Italiassa, mikä on vastoin ydinaseiden leviämistä estäviä sopimuksia. Yhdysvaltojen kuten Helsingin Sanomien kouristuksenomainen tarve säilyttää valtansa johtaa äärimmäisyyksiin: salaiset vankilat, kidutus, epähumaani kohtelu, lennokkimurhat, joista viimeisimmän tietovuotajan tietojen mukaan 90% tappaa muita kuin tarkoitettuja henkilöitä. Helsingin Sanomat luonnollisesti ainoastaan verbaalisesti tukee tai jättää paljastamatta tosiasioita. HeSa:n tavoitteena on Venäjän mustamaalaaminen Yhdysvaltojen valta-aseman ylläpitämisesi.

Presidentti Vladimir Putin on korostanut eri valtioiden oikeutta omalakiseen kehitykseen. Se edellyttää vapautta USA:n sekaantumisesta yhteiskuntaelämään. Yhdysvaltojen maailmanvallan sijaan Venäjä, eikä pelkästään Venäjä vaan useimmat vielä itsenäiset maat, pyrkivät rakentamaan vaihtoehtoja. BRICS yhteistyö, johon kuuluvat Venäjä, Kiina, Intia, Etelä-Afrikka ja Brasilia pyrkivät tukemaan kehitystä, joka ei ole Yhdysvaltojen sanelemaa.

EU-komission puheenjohtaja Juncker korosti tarvetta Venäjä-yhteistyöhön. EU-maat ovat kuitenkin siinä määrin epäitsenäisiä ja riippuvaisia USA:n hyväksynnästä, että muutosta nykytilaan on vaikea saada aikaan. Pelkästään USA:n sotilaallinen läsnäolo Saksassa ja Saksan NATO-jäsenyys muodostavat merkittävän esteen itsenäiselle toiminnalle.

Kulttuurin alalla olisi kuvitellut yhteistyön voivan olla luontevaa. Helsingin kirjamesujen Venäjä-painotuksen olisi luullut luovan mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien sijaan Helsingin Sanomat on tykittänyt venäjävastaisuutta entistä voimakkaammin. Helsingin Sanomien toimittajaparat joutuvat kulttuurin alallakin olemaan NATO-sotureita. Vain kirjailijat, jotka eivät ymmärrä Venäjän positivista roolia moninapaisuuden edistäjänä vaan puolustavat ns läntisiä globaalin rahan vallan arvoja, saavat armon Helsingin Sanomien silmissä.

Helsingin Sanomia on älymystöpiireissä jo vuosia kutsuttu NATO-sanomiksi. Kyllä se jo vähemmälläkin uskotaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: USA:n ydinaseet Euroopassa, lennokkimurhat, Helsingin Sanomat ja Venäjä, NATO, Sutjagin, Kissinger, Cohen

Helsingin Sanomien Syyria/Venäjä- uutisointi lähestyy tragikomediaa

Torstai 17.9.2015 klo 10.17 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat kertoo Syyrian presidentti Assadin esiintyneen Venäjän televisiossa. Toimittaja Ville Similä kirjoittaa BBC:n uutisoineen tästä. Siis Similä ei voi itse katsoa englanninkieliseltä Russia Today kanavalta tai RT:n verkkouutisten kautta lähetystä, jossa 6-7 toimittajaa haastattelee presidenttiä puolen tunnin ajan.

Ei. Sen sijaan Similä kirjoittaa kaikki läntisen propagandan kliseet. Hän " tietää" mitä Assad tarkoittaa terroristeilla, hänen ei tarvitse kuunnella Assadin kuvausta Lähi-Idän tilanteesta koska hän tietää miten tulee kirjoittaa.

Tapanani oli seurata 2000-luvun alussa YK:n yleisistunnon puheita. Kiinnitin huomiota myös Syyrian edustajan puheisiin. Samoin minulla oli mahdollisuus lukea belgialaista sanomalehteä, jossa tuohon aikaan julkaistiin muun muassa presidentti Milosevichin puheet Jugoslavian parlamentissa 1990-luvulla kokonaisuudessaan. Vain todellinen tieto antaa mahdollisuuden etsiä perusteluja omille kannanotoille.

Nykyisin tiedonsaanti on helpompaa. Yhdysvaltojen salaiset operaatiot eivät pysy enää salaisina vuosikymmeniä. Tosin muutaman vuodenkin viive on liikaa.

Lukiessani tänään Helsingin Sanomien BBC:n kautta kierrätettyä vääristeltyä uutista presidentti Assadin haastattelusta mieleeni tuli toinen sotauutinen. Helsingin Sanomien musiikkiarvostelija Vesa Sirén,  jonka poliittisia kannanottoja on nähty milloin Israeliin, Palestiinaan, Kuubaan tai Georgiaan liittyen, teki musiikkiarvostelun Georgian sodan jälkeen Etelä-Ossetian pääkaupungissa Tshinvalissa pidetystä konsertista.

Satuin näkemään konsertin suorana lähetyksenä. Vesa Sirén ei ollut nähnyt konserttia vaan oli lukenut britti-lehdestä sen arvostelun. Hän kertoi kapellimestari Valeri Gergievin johtaneen voitonjuhlakonserttia. Lomaan Sirén heitti alentuvia luonnehdintoja Gergievistä. Todellinen tapahtuma ja arvio olivat yhtä kaukana toisistaan kuin yö on päivästä. Kapellimestari Gergiev, itsekin osseetti, antoi ensin surun murtaman haastattelun. Itse konsertti tapahtui pimenevässä illassa kynttilöiden valossa, ulkona,suuren surun vallassa olevien kyyneleisten ihmisten painaessa päänsä. Tuota taustaa vasten Sirénin arvio oli halventava.

Samaa voi sanoa Ville Similän selostuksesta Assadin haastattelusta. Similä voi tutustua Assadin haastatteluun vaikka facebook-sivustollani. Katsoin, että on tärkeätä, että  mahdollisimman moni näkee sen, jonka jälkeen voi itse päätellä mitä haluaa ajatella. Mielestäni haastattelu oli paras katsaus Lähi-Idän kokonaistilanteeseen, mitä olen tähän mennessä nähnyt.

Pekka Hakalan kaunainen selostus Venäjän ulkoministeriön lehdistöpäälliköstä Marija Zaharovasta oli tuttua Hakalaa.Joidenkin totuuden jyvästen lomaan on heitetty vahva annos propagandaa.

Kun tuuli kääntyy, länsivaltojen, EU-Suomi mukaanluettuna, on pakko alkaa kantaa vastuuta osallisuudestaan tai myötäilystään USA:n johtamassa Lähi-Idän, Afganistanin ja Ukrainan kaaoksessa ja sen aiheuttamassa pakolaisvyöryssä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomien tragikomedia, Assadin haastattelu, Syyria

Helsingin Sanomien ja Yle:n Syyria-satu

Perjantai 11.9.2015 klo 12.34 - Pirkko Turpeinen-Saari

10.9. 2015 Yle:n maahanmuuttopanelin maahanmuuttaja jäsen totesi "Venäjähän on oikeassa, mutta eihän niin voi sanoa" häkeltyen hetkeksi. Tämä panelisti oli ainoa, joka yritti sanoa jotakin USA:n roolista ja tuli käyttäytyneeksi kuin lapsi sadussa "Keisarin uudet vaatteet". Suomalaiset, kumartelevat ja nöyristelevät maailmanvaltias USA:n edessä; ihastelevat, valehtelevat, puhuvat puolitotuuksia pysyäkseen keisarin suosiossa. 

Toinenkin satu tulee mieleen: Seven blind men, eli Seitsemän sokeaa miestä. Sadussa jokainen yrittää kertoa minkälainen otus norsu on. Yksi saa käteensä hännän ja toteaa, että norsu on siimamainen. Kukin kuvailee norsun olemusta sen mukaan, mikä kohta norsusta käteen sattuu.

Helsingin Sanomien Syyria raportti 11.9. oikein kädestä pitäen ja kaavioilla näyttää minkälainen HeSa:n käsitys on. Propaganda tässäkin tulee lopputulokseksi.

Helsingin Sanomat unohtaa että USA synnytti al Qaidan Afganistanissa. Nyt HeSa ei mainitse, että USA tukee edelleen al Qaidaa, nyt Syyriassa samoin kuin Bosniassa 1990-luvulla. USA on eräine ex-siirtomaavalta NATO-liittolaisineen rahoittanut ja kouluttanut terroristeja Jordaniassa taistelemaan Syyrian hallitusta vastaan koko sodan ajan.  Sotilasvallankaappaus Syyriassa oli USA:n ohjelmassa jo v.2006 samalla tavalla kuin Libyan tuhoaminen oli ohjelmassa jo 1980-luvulla, jolloin Gaddafi yritettiin surmata ohjuksella.

Olisihan sota jo loppunut ellei USA NATO- ja Lähi-Idän liittolaisineen olisi aseistanut ja kouluttanut yhä uusia terroristiryhmiä. USA:n vierittää kemiallisten aseiden käytön Syyrian hallituksen syyksi tilanteessa, jossa asian selvittämistä varten paikalle saapunut Carla del Ponte piti todennäköisimpänä tekijänä kapinallisia. HeSa:n Laura Saarikoski pitää Syyrian hallitusta syyllisenä; ei siihen todisteita tarvita.

Läntinen propaganda Syyrian sekulaarista, sotilaallisesti liittoutumatonta hallitusta vastaan alkoi jo kauan ennen sisällissotaa. Libanonilaisen poliitikon Rafik Haririn murha vieritettiin välittömästi Syyrian syyksi - niinhän provokaatiot toimivat. Kenelle oli hyötyä Syyrian armeijan vetäytymisestä Libanonista? Israel miehittää edelleen Syyrian Golania ja tärkeitä puhtaan veden lähteitä.

Israel ja Turkki, USA:n liittolaiset, hoitavat ISIS:in haavoittuneita ja toimivat muutenkin yhteistyössä. HeSa unohtaa huolellisessa kaaviopiirroksessaan, että Turkki pommittaa kurdeja. Demokratiaa ja itsemäärämisoikeuttaan puolustavat kurdit ovat äärimuslimikalifaattia perustavien ISIksen ja sen tukijoiden vihollisia.

Kuten Yle-panelin maahanmuuttajaedustaja totesi Venäjä on oikessa - vaikka sitä ei Suomessa saa sanoa. Venäjä on ollut oikeassa Irakin, Libyan ja Syyrian suhteen. USA liittolaisineen on ollut paitsi väärässä, myös aiheuttanut mieletöntä kärsimystä ja tuhoa Lähi-Idässä. Mielivaltaan perustuva suhtautuminen YK:n jäsenmaan, liittoutumattoman Syyrian presidenttiin on ollut käsittämätöntä. Miten USA:n presidentti ja kongressi liittolaisineen olisi saanut vallan nostaa tai laskea peukalonsa tämän valtion kohdalla. Presidentin leimaaminen julmuriksi tai rikolliseksi vielä suurempien julmureiden toimesta ontuu. Jos tarkastelee presidentti Assadin lähestymistapoja ulkovaltoihin ja omaan perustuslakiinsa, voidaan sanoa, että hän on pyrkinyt kehittämään suhteita ulkovaltoihin ja viimeisin perustuslaki on hyväksyttävä. Suomi antoi korkeimman kunniamerkkinsä Assadille v. 2009. Tuskin sitä nykypäivänä ihan pahimmille julmureille annetaan.

Loppukevennyksenä anekdootti: Juuri ennen sotaa Helsingin Sanomat kirjoitti arvostelevassa sävyssä uutisen silmälääkäri, presidentti Assadin ja tämän englantilaisen vaimon ostosmatkasta Pariisiin. He olivat ostaneet 10.000 euroa maksaneen ruokasalin kaluston itselleen. Samana päivänä luin toisen uutisen. Michelle Obama, presidentti Obaman vaimo oli Qatarin emiirin vaimon kanssa Tiffanylla timantti-ostoksilla.

.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, Yle, Syyrian sodan ratkaisu, USA, Venäjä, Suomen USA-mafia

Helsingin Sanomien ja Yle:n Ukraina- propaganda kiihtyy

Maanantai 24.8.2015 klo 11.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien ja Yle-uutisten Ukraina propaganda näyttää kiihtyvän syyskauden alkaessa. 23.8. Ylen iltauutiset kertoi Merkelin "näpäyttäneen" Putinia, kun Putin ei osallistu tänään Berliinissä pidettävään Hollanden, Merkelin ja Poroshenkon Ukrainan tilannetta käsittelevään kokoukseen. Helsingin  Sanomat vuorostaan otsikoi pääkirjoituksensa "Venäjä säätelee sotimista Ukrainassa".

Tarkastellaanpa hieman Ukrainan sisällissotaa. Ukrainan laiton hallitus julisti sodan demokraattisia oikeuksiaan vaativille pääosin venäjää puhuville itä-ukrainalaisille. Nürnbergin sotarikostuomioistuin piti sodan aloittamista pahimpana sotarikoksena. Kiovan hallitus lopetti itä-ukrainalaisilta pankkitoiminnan, eläkkeiden ja sosiaalitukien maksun, koululaitoksen jne. Osittain laillisilla vaaleilla (itä-ukrainalaiset eivät voineet osallistua) valittu presidentti Poroshenko julisti hallituksen voittavan sodan koska itä-ukrainalaiset saavat nääntyä kellareissaan ja koululaiset jäävät vaille koulutusta.

Tietoinen nälkään näännyttäminen on sotarikos.

Presidentit Hollande, Putin, Poroshenko ja liittokansleri Merkel solmivat sodan lopettamiseen tähtäävän Minskin sopimuksen. Helsingin Sanomien ja Yle-uutisten tiedonvälityksen ulkopuolelle jäänyt Yhdysvallat vastustaa tuota sopimusta ja on lisännyt asevientiä ja sotilasneuvonantajia Ukrainaan ja aloittanut massiiviset NATO:n sotaharjoitukset Ukrainassa.

Yhdysvaltalainen Venäjä-tutkimukset professori Steven Cohen on erittäin hyvin perillä yhdysvaltalaisten poliitikkojen ja tiedustelupalvelun toimista Ukrainassa. Muun muassa hänen mukaansa USA:n varapresidentti Biden on puhelinyhteydessä joko Poroshenkoon tai pääministeri Yatsenukiin useita kertoja viikossa. Apulaisulkoministeri Nuland seuraa paikan päällä ukrainalaisten poliitikkojen päätöksentekoa. Ukrainan valtiovarainministeri on  yhdysvaltalainen. Varapresidentti Bidenin poika on Ukrainan suurimman yksityisen energiayhtiön hallituksessa. Ehkä suorastaan huvittavaa on se, että vararikon partaalla oleva Ukraina on Clintonin säätiön viime vuoden suurin rahoittaja!

Yhdysvallat on pyrkinyt destabiloimaan Ukrainaa 5 miljardilla. Syyskuussa 2013 Jaltalla pidettiin "läntisten voimien" (USA,EU, rahaeliitti) Ukrainan haltuunoton suunnittelukokous, the Economistin mukaan suuren euforian vallitsessa. Molemmat Clintonit olivat paikalla samoin sekä Yanukovich että Poroshenko. Kokouksen järjestäjänä oli oligarkki Pintshuc.

Liittokansleri Merkel ja presidentit Hollande ja Putin yrittivat neuvotella Ukrainalle tien ulos kriisistä. Presidentti Poroshenko ja Kiovan hallitus ei ole kuitenkaan pystynyt panemaan täytäntöön yhtäkään Minskin sopimuksen edellyttämää sopimuskohtaa.

Yle-uutisten sympaattinen toimittaja esitti ulkoaopitun tuntuisesti, että Merkel näpäytti Putinia olemalla kutsumatta tätä Berliinin kokoukseen. Tuo tuntuu keittiöfilosofialta. Miksi liittokansleri Merkel ja presidentti Hollande kokoontuisivat kesken lomakauden näpäyttelemään? Jos olisin Merkel, kutsuisin Poroshenkon vakavaan neuvotteluun sen vuoksi, että tämä ei ole saanut aikaan yhdenkään sopimuskohdan täytäntöönpanoa.Yle-uutisten toimittaja kertoi mielipiteenään, että Venäjä ei hyväksy Itä-Ukrainan autonomia-lakia koska se ei täytä Venäjän tavoitteita. Toimittaja ei huomannut kertoa, että Venäjä ei hyväksy autonomia-lakia koska se ei ole Minskin sopimuksen mukainen vaan vesitetty. Venäjä on johdonmukaisesti ilmoittanut tukevansa Minskin sopimusta.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus vierittää tapansa mukaan vastuuta Venäjälle. Lehti ei halua paljastaa lukijoilleen tietävänsä mitään Yhdysvaltojen, EU:n ja NATO:n roolista Ukrainassa.

Kuten Kroatiassa, Kosovossa, Bosniassa ja  Lähi-idässä, myös Ukrainassa Yhdysvaltojen sotateollisuutta tottelevat poliitikot tukevat terroristeja olivat ne sitten kalifaattia rakentavia äärimuslimeja tai äärioikeistolaisia/fasisteja. Näitä tukemalla Yhdysvaltojen rahalla ostetut poliitikot tuhoavat muiden maiden järjestyneitä yhteiskuntia ja valtioita.  Yhdysvallat ei ole (mm. presidentti Carterin mukaan) demokratia. Siten se ei arvosta valtiota eikä valtion merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin takaajana.

Yhdysvaltojen jatkuvan sodan periaatteeseen perustuvasta tuholaistoiminnasta seuraavat massiiviset pakolaisvirrat. Yhdysvallat eräine ex siirtomaavalta- liittolaisineen ja Saudi Arabian avulla ovat ylläpitäneet Irakin, Syyrian ja Libyan kaaosta. Eurooppa maksaa nyt hintaa tämän liittolaisuuden myötäilemisestä ja avustamisesta. Syyriassa ja Libyassa ihmisillä oli ennen USA:n operaatioita ilmainen koulutus yliopistoon saakka, ilmainen terveydenhuolto, sanalla sanoen järjestynyt elämä ulkopuolisesta uhasta huolimatta.Syyria tarjosi turvapaikan, koulutuksen ja terveydenhoidon 1,5 miljoonalle Irakin pakolaiselle sekä 0,5 miljoonalle palestiinalaiselle.

Helsingin Sanomat ja Yle-uutiset eivät tarjoa todenmukaista tietoa vaan kiihtyvässä yhä myyttisempiä piirteitä omaavassa Venäjä- vastaisuudessa ja Yhdysvaltojen väkivallan unohtavassa tiedonvälityksessä näyttävät vajoavan keskiaikaa muistuttavaan todellisuuteen, jolloin uskomukset ja taikausko rehottivat antaen tilaa milloin inkvisitiolle tai muille järjestelmille, joita vallanpitäjät milloinkin tarvitsivat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukraina, Venäjä, Helsingin Sanomat, Helsingin Sanomien ja Yle-uutisten Ukraina-propaganda, Merkel, Minskin sopimus,

Yle, Helsingin Sanomat ja fasismi

Torstai 23.7.2015 klo 10.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle kiinnittää pieteetillä huomiota fasistisen ideologian omaksuneen norjalaisen miehen suorittamaan joukkomurhaan ja tragedian vuotuisiin muistotilaisuuksiin.

Yle ohittaa tuhansien fasistisen ideologian omaavien Oikean sektorin jäsenten ja kannattajien soihtukulkueen Kiovassa 21.7.2015. Tuon liikkeen Israelissa (Haarezin mukaan) ja Puolassa koulutetut kommandot osallistuivat Maidanin verilöylyyn. Verilöylyn seurauksena USA:n ja EU:n myötävaikutuksella valittu hallitus valitsi Oikean sektorin jäsenen armeijaa ja sisäministeriötä valvovan sihteeristön johtoon.

Oikean sektorin jäsenet uhkasivat siirtyvänsä Itä-Ukrainaan tekemään saman kuin Maidanilla. Samaan aikaan he koristivat eduskunnan seinustat fasistisin tunnuksin varustetuilla lipuillaan.

Oikean sektorin aseelliset joukot ovat saaneet USA:n yksityiseltä kenraalien MPRI:ltä koulutusta kuten Kroatian nationalistit 1990-luvulla. Maidanin väkivallan valtaan nostanut hallitus julisti sodan Itä-Ukrainan tasaveroisia kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia vaativalle väestölle väittäen demokratiaa vaativien olevan terroristeja.

Yle esittää uutistoiminnan ulkopuolella kulttuuriohjelmissaan kiitettävästi toisen maailmansodan aikaisia tapahtumia. Saksan ja Kroatian fasistien päämäärät, juutalaisten holokausti, jopa serbien holokausti vilahtaa eräissä dokumenteissa. Ukrainaan liittyen puuttuu sen todellisuuden kuvaus, joka valaisisi tataarien liittoutumista fasistien kanssa. Myös muslimijihadistit muodostivat omat fasistiset taistelujoukkonsa liittyäkseen taisteluun liittoutuneita vstaan.

Päinvastoin Yle esittää tataarit ja tsetseenit uhreina. 

Näihin päiviin saakka Suomen media on esittänyt myös Balkanin muslimit uhreina. Maltilliset muslimit, jotka taistelivat serbien rinnalla olivatkin uhreja. Media kuitenkin kuvaa nimenomaan jihadistit uhreina.

USA oli sallinut Bosnian muslimikalifaattia rakentavan presidentti Izetbegovicin tuoda maahan jihadisti-taistelijoita Afganistanista ja Lähi-Idästä. Niin kutsutussa demilitarisoidussa Srebrenicassa oli kokonainen jihadisti-divisioona. Bosnian serbi-kenraali Mladic kysyikin CNN:n toimittajalta mitä Yhdysvallat tekisi jos joku jihadisti-terroristi tavattaisiin Washingtonissa. Toimittaja totesi, että hänet pidätettäisiin ja hän olisi vankilassa pitkään. Tähän Mladic totesi että se ei pidä paikkaansa vaan poliisi ampui Valkoisen talon lähellä tavatun terroristiepäillyn juuri hiljattain." Meillä on täällä kokonainen terroristi-divisioona!"

Ukrainan laittoman hallituksen julistaman sodan ja Oikean sektorin fasististen asejoukkojen "terrorismin vastaisen sodan" seurauksena on kuollut yli 7000 Itä-Ukrainan asukasta. Minkälaisia muistojuhlia näille viattomille Itä-Ukrainan asukkaille tai Ukrainan armeijan asevelvollisille on järjestetty.

Helsingin Sanomat on tämän päivän 23.7.2015 pääkirjoituksessaan joutunut paljastamaan tietävänsä Oikean sektorin joukkojen olemassaolosta.(ei kuitenkaan tuhansista mielenosoittajista Kiovan kaduilla) Nyt suomalaisen median on vaikea myöntää sitä, että Venäjä oli alusta alkaen oikeassa. Fasismi on Ukrainassa ollut alusta alkaen olemassa ja USA:n tukemat aikaisemmat hallitukset ovat palauttaneet kunniaan toisen maailmansodan aikaisia fasisti- johtajia, joille on pystytetty patsaita ja nimetty puistokatuja.

USA:n strateginen tavoite on vahingoittaa Venäjää niin sotilaallisesti kuin taloudellisesti. Jotta Suomen media olisi vakuuttavasti USA:n rinnalla sen on kuvattava kaikki ne kansanryhmät olivat ne sitten Bosniassa, Ukrainassa tai Syyriassa, joiden toiminta vahingoittaa Venäjän totuus- ja demokratiakäsitystä myönteisesti.

Malesialaiskoneen alasampumisesta tehtiin välittömästi, samana päivänä, ase suoraan presidentti Putinia vastaan. Lukemattomilla provokaatioilla Balkanin sodissa tähdättiin vuorostaan serbejä. Venäjä on vaatinut ainoastaan normaalia ilmailuonnettomuuksiin liittyvää tutkintaa tapahtuman politisoinnin sijaan. Miksi koneen mustan laatikon tietoja ei ole saatettu julkisuuteen kuten Lufthansan maahansyöksyssä välittömästi tehtiin. Miksi ei ole paljastettu Ukrainan lennonjohdon vuoropuhelua koneen kapteenin kanssa. Hollannin kokenein, kaikkiin Hollannin ilmailuonnettomuuksien tutkintaan osallistunut henkilö on suljettu pois tutkinnasta. Miksi?

Yle:llä ja Helsingin Sanomilla olisi tehtävää oikeustajunsa kanssa. Ei riitä, että 70 vuoden takaisia tapahtumia kyetään kuvaamaan totuudenmukaisesti. Yleissivistys ja humanismi auttaa tavoittelemaan obektiivisuutta valheen ja propagandan puolitotuuksien sijaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle, Helsingin Sanomat, fasismi, Ukraina, Utoya, jihadismi

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda ylittää sairauden rajan

Keskiviikko 20.5.2015 klo 10.34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda ylittää sairauden rajan. 20.5.2015 Jussi Niemeläinen kuvaa venäjämielisen ukrainalaisen päätoimittajan murhan tapahtuneen sopivaan aikaan, jotta "Ukraina saatettaisiin näyttämään kaoottiselta". Niemeläinen viittaa ukrainalaisen tutkija Fesenkon käsityksiin. Jos ajatusta jatkaa pidemmälle varmaankin venäläisten on ollut pantava pystyyn fasistinen näytelmä Ukrainassa jotta maa saataisiin näyttämään epäluotettavalta ja kaoottiselta.

HeSa ja Yle tarvitsevat psykiatria.

Asioita seuraavat tietävät, että päätoimittajan lisäksi on murhattu kansanedustajia, kaupunginvaltuutettuja ja muita poliitikkoja. Sadat ukrainalaiset ovat kokeneet uhkauksia, pahinpitelyjä roska-astioihin heittämisiä. Fyysinen väkivalta siviilialueilla on jokapäiväistä.Televisionkatsojat näkivät Maidanin synkän väkivaltaisen terrorin, jonka tekijöitä ei ole pyrittykään saamaan kiinni koska heidän toimintansa sai aikaan Yhdysvaltojen ja EU:n tukeman vallanvaihdon.

Uusfasistit palasivat Eurooppaan Jugoslavian hajottamisen yhteydessä. Saksa ja Yhdysvallat etunenässä tukivat heitä asehankinnoin ja taloudellisesti. Kroatian uusfasistit ja Bosnian jihadistista kalifaattia rakentavat voimat saivat Saksan, Yhdysvaltojen ja NATO:n tuen. Pääomapiirien tavoitteita ajettiin kammottavilla sodilla.

Helsingin Sanomat ja Yle eivät koskaan kertoneet suomalaisille mitä Kroatiassa ja Bosniassa - myöhemmin Kosovossa todella tapahtui. Nyt jälleen tosiasiat on itse haettava, jos haluaa tietää geopoliittisten taustavoimien merkityksen Ukrainan arjessa.

Miksi HeSa ja Yle tarvitsevat psykiatria. Niiden tapa kuvata asioita perustuu tosiasioiden kieltämiseen. Ylivoimainen ahdistus johtaa tarpeeseen kieltää tosiasiat. Miksi HeSa:n ja Yle:n taustavoimat, pääomapiirit, ovat ahdistuneita. Se johtuu heidän kyvyttömyydestään käsitellä meidän suomalaisten omaa historiaa ja sen kipupisteitä.

Suomen oikeisto - pääomapiirit suorittivat sisällissodan aikana suojeluskuntien toimesta kymmenientuhansien työläisperheiden jäsenten miesten, naisten jopa lasten kansanmurhan. Vastuussa oli ylipäällikkö Mannerheim. Vasta presidentti Ståhlberg esti suojeluskunnista muodostumasta Mannerheimin yksityisarmeijaksi velvoittamalla sen liitettaväksi osaksi Suomen armeijaa.

Toisen maailmansodan aikana Suomi oli alusta saakka liitossa fasistisen Saksan kanssa jopa siten, että Pohjois-Suomen armeija oli Saksan armeijan alainen. Suomi miehitti Itä-Karjalan, jonne perustetun siviili- ja sotilashallinnon päällikkö oli Mannerheim. Hän perusti henkilökohtaiseti valvomansa rotupohjaiset keskitysleirit, joista suurimmat olivat Petroskoissa. Päivässä haudattiin 50-70 ihmistä ja kalmanhaju leijui leirissä, kuvaa leiriltä hengissä selvinnyt nainen Marja-Leena Mikkolan teoksessaa Menetetty lapsuus.

Rauhansopimuksessa fasistisina pidetyt järjestöt kuten suojeluskunnat jouduttiin lakkauttamaan.

Neuvostoliiton hajottua nuo järjestöt kokivat uuden tulemisen. Entistä uhmakkaammin puolustamaan kaikkea sitä mikä oli suomalaisten työläisten arvoja ja venäläisten ihmisarvoa alentavaa ja omaa oikeistolaista suomalaista oikeassaolemista korostavaa.

Tälle ajalle on kuvaavaa, että kieltäminen kattaa koko Euroopan. Yhdysvalloista ja oikeistolaisesta Saksasta on tullut uuden todellisuuden tukijoita. Baltian maissa kieltäminen on johtanut oman fasistisen menneisyyden kieltämiseen, juutalaisvainojen unohtamiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Tuo asenne on johtanut yhteistyöhön vankien kidutuskeskuksissa ja NATO:n laittomissa sodissa. YK ja ihmisoikeudet sysätään yhä syrjemmälle ahneuden ja väkivallan ohjatessa pääomapiirien tavoitteiden toteutumista.

Yle ja Helsingin Sanomat omaavat tiedonvälityksen vallan Suomessa. Todellisuuden kieltäminen vaikuttaa koko Suomen kansaan.

Puheenjohtaja Soini ja moni muu median ohjaamaa todellisuutta kantava poliitikko ottaa mielellään valokuvan itsestään marsalkka Mannerheimin patsaan edessä. Entä jos hevosen kaulaan olisi ripustettu kyltti " tämä henkilö on vastuussa viattomien suomalaisten työläisten teloituksista ja Itä-Karjalan keskitysleirien perustamisesta venäläisille."

Tämä suomalaisen todellisuuden kieltäminen aiheuttaa sen, että sitä ei ole voitu käsitellä eikä surra. Kirjallisuus, elokuvat ja musiikki auttavat tietoisuuden avautumisessa totuudelle. Suomalainen kirjallisuus ei tarjoa rakennuspuita. Päinvastoin. Sofi Oksasen historiallisiin puolitotuuksiin pohjautuvat tekstit tukevat kieltämistä. Niiden saama suosio kuitenkin heijastaa niiden välttämättömyyttä torjunnan vahvistajina.

Presidentti Niinistö on ilmoittanut arvostavansa eniten presidentti Rytiä- ei Ståhlbergia, Kekkosta tai Paasikiveä. Hän on näyttäytynyt voimistuvan militarismin tukijana. Hän pitää Sofi Oksasta ulkopoliittisena asiantuntijana Jari Tervon rinnalla. Presidentti Poroshenkon tapaamisessa ruumiinkieli ilmensi liittolaisuutta.

Näissä olosuhteissa median sallitaan jatkaa sairauden asteen ylittänyttä propagandaa. Ukrainan fasistisia soihtukulkueita ei nähdä televisiossa. Odessan joukkomurhaa ei käsitellä, USA:n ja Saksan osuutta väkivallassa peitellään.

Suomi on aina ollut Saksan liekassa. Saksan liittolaisuus USA:n kanssa oli toisessa maailmansodassa peitellympää, nyt salakuuntelu ja lennokkiyhteistyö paljastavat yhteistyön vastenmieliset piirteet. Suomen oikeisto ei koskaan ole halunnut oikeata itsenäisyyttä. Ei nytkään. Koska se ei kykene. Militarismi on aina pidettävä varmuuden vuoksi takataskussa. Jotta työväki ei koskaan enää nouse.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentti Niinistö, helsingin Sanomat, Yle, propaganda, fasismin kieltäminen, Ukraina, Mannerheim, Suomen keskitysleirit

Yle:n ja Helsingin Sanomien sotapropaganda

Sunnuntai 12.4.2015 klo 9.55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viimeisten puolentoista vuoden aikana olemme kokeneet tiedotusvälineiden, Yle:n, Helsingin Sanomien ja iltapäivälehtien kiihtyvän sotapropagandan. Sen ilmeisenä tarkoituksena on ollut pelotella kansalaisia siirtymään NATO:n kannattajiksi kuten lähes kaikkien päivälehtien päätoimittajat olivat jo vuonna 2007.

Sotapropaganda tarvitsee vihollisen. Siihen Suomen oikeistolaiselle eliitille on jo 100 vuoden ajan tarjoutunut Venäjä. Propagandan tehoa lisää Suomen kielellinen eristyneisyys.Muuta kuin suomenkieltä taitamattomille propaganda jää ainoaksi tietolähteeksi.

Iltapäivälehtien brutaali tyyli ja idiotiaa lähentelevät lööpit herättävät vähänkin itsenäisesti ajattelevassa kansalaisessa huvittuneisuutta. Suureen osaan kansasta Helsingistä Lappiin iltapäivälehtien vaikutus kuitenkin lisää epävarmuutta; mikä mahtaa asian laita olla? Tietojen täydellinen historiattomuus ja globaalien valtasuhteiden kuvan puuttuminen estävät ihmisiä tiedostamasta mistä on kysymys.

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda on vaarallisempaa ja ovelampaa. Helsingin Sanomien propaganda sisältyy hienosyisesti kaikkeen mitä HeSa kirjoittaa; kulttuurista talouteen ja ulkomaan uutisiin. Olen seurannut mielenkiinnolla musiikkiarvostelija Vesa Siréniä, joka arvosteli Georgian aloittaman Ossetian sodan päättymisen kunniaksi pidetyn Valeri Gergievin johtaman konsertin Tsinvalissa. Näin konsertin itse televisiosta ja saatoin havaita, että Sirén ei ollut nähnyt koko koserttia. Hän kuitenkin arvosteli kielteisesti Gergieviä. Osoittautui, että hän oli lukenut konsertista jostakin brittilehdestä. Nyt hän arvosteli jälleen Novosibirskin ooperan johtajaan Venäjällä kohdistunutta kritiikkiä. Hän ei kuitenkaan propagandasyistä kertonut millä tavalla loukkaava esitys oli.Krusifiksi oli sijoitettu naisen reisien väliin.

Pääkirjoitussivulla HeSa antaa tilaa eräälle maailman röyhkeimmällä tavalla veronmaksajia kiristämällä rikastuneelle George Sorokselle ja hänen tulkinnalleen Ukrainan tilanteesta. Helsingin Sanomien välittämäksi viestiksi tulee: Venäjä haluaa vahingoittaa Ukrainaa. Soroksen kauhutarina kuvaa Venäjän aiheuttavan pakolaisvirran Ukrainasta muihin länsimaihin. Pakotteiden lopettaminen olisi kaiken loppu.

Soroshan ei voi muistaa kuinka hänen hengeheimolaisensa presidentti Clintonin ja tämän vaimon johdolla suunnittelivat Jaltalla 2013 syyskuussa kuinka Ukraina jaetaan. Nyt jo myrkylliseksi todettu liuskekaasun tuotanto voidaan tietenkin hyödyntää Ukrainan kaltaisessa "kehitysmaassa" yhdysvaltalaisen ylikansallisen pääoman hyväksi. Maatalous tuli ottaa Monsanton geenimuunnellun viljan viljelyalaksi, tietenkin hyödyttämään ylikansallista pääomaa. Sitä voidaan tällaisessa maassa harjoittaa siitä huolimatta, että WHO on todennut Monsanton viljan käytölle välttämättömän Roundup rikkakasvimyrkyn aihettavan syöpää. Ei haittaa! Tällaisessa kehitysmaassa säänöt eivät ole niin tarkkoja! Soros itse lupasi miljardin maatalouteen! Mutta Venäjän syytä kaikki alleviivaa Helsingin Sanomat Soroksen suulla.

Venäjä esti suunnitelmaan kuuluneen Krimin Sevastopolin sotilastukikohdan siirtymisen Venäjältä yhdysvaltalaisille. Jugoslavian pilkkominen sen sijaan antoi yhdysvaltalaisille valtavan sotilastukikohta Bondsteelin Serbian alueelle, mikä maapohja oli kuitenkin "itsenäistettävä"Kosovoksi. Venäjä ei kuitenkaan ole Jugoslavia vaikka Saksa ja USA näyttävät niin luulevan.

Saksa ja USA eivät halunneet Minskin sopimuksen tuovan rauhaa. Mikäli olisivat, sopimus olisi edellyttänyt Poroshenkon aloittavan suorat neuvottelut Donbassin kanssa. Sen sijaan USA ja Saksa ( tosin USA vain kulisseissa) antavat USA:n Ison-Britannian, Kanadan, Liettuan, Puolan etc voimistaa varustelua sodan jatkamista varten. Kroatiassa v. 1995 varustelu amerikkalaisten kenraalien MPRI järjestön johdolla jatkui 8-10 kk, jonka jälkeen nationalistiset kroaatit suorittivat 250.000 Kroatian serbin etnisen puhdistuksen. Nyt amerikkalaiset kenraalit ovat Ukrainassa toimineet yhtä kauan kuin Kroatiassakin. Osa venäjänkielisistä ukrainalaisista on jo puhdistettu Venäjälle. Vaikka Ukrainan hallitus tukijoineen ei toimi rauhan puolesta syyttävä sormi osoittaa Venäjää!

Tänään sunnuntaina Saska Saarikoski kertoo uudesta vallitsevasta todellisuudesta. Totuudella ei ole väliä kunhan asiat toimivat. Koko jutun clou on se, että tämä hänen mielestään pätee erityisesti Venäjällä!

Yle:n propagandan vaarallisuus liittyy siihen, että kansa luulee Yle:n uutisten ja ajankohtaisohjelmien olevan jotenkin totta. Uutisista puuttuu kuitenkin objektiivisuus. Vaalien alla sotapropaganda on ollut huipussaan. Suggestiivinen musiikki saattelee hävittäjien lentoa. Vaaliohjelmissa tasapuolisesti Venäjään suhtautuvia keskustalaisia kutsutaan milloin milläkin negatiivisella ryhmänimellä. En ole havainnut vaalikeskusteluissa kysyttävän mitään Yhdysvaltojen osuudesta maailmarauhaan. Yhdysvaltojen vakoilukoneiden läsnäoloa Venäjän ilmatilan reunalla ei ihmetellä ei myöskään sitä, että Yhdysvallat katsoo Kiinan uhkaavan USA:n turvallisuutta kun Kiinan omat sotalaivat valvovat Kiinan omaa rannikkoa.

Yle ei kyseenalaista USA:n itse julkituomaa tavoitetta maailmanvallasta. 34% yhdysvaltojen kansasta äänestää ja rikkaat asteollisuuden tukijat päättävät kenet vaaleilla valitaan. Kaiken kattavat talouspakotteet ovat USA:n muiden sotatoimien kammottavia jatkeita. (Irak,Kuuba,Venezuela, Iran)

Aljazeera teki ennen viimeisiä Venäjän presidentin vaaleja laajan haastattelusarjan Venäjän Kauko-Idästä Pietariin. Moniosaisesta ohjelmasta kävi 100% selväksi, että venäläiset kannattivat Putinia. Kun vaaleissakin näin tapahtui, Suomen media arvosteli Venäjän demokratiaa.

Suomen eduskuntaan tulisi valita henkisesti kypsiä, tosiasioihin kantansa perustavia kansalaisia, joilla on realistinen käsitys maailman valtasuhteista niin Aasiassa kuin Lähi-Idässä. Jo presidentti Kekkonen totesi eduskuntaan valittavien olevan usein selvillä maakunnan asioista mutta ei kansainvälisestä politiikasta. Yle on valitettavasti edelleen kansainvälisissä suhteissa maakuntatasolla, ilmeisen tahallisesti yksipuolinen ja siten vaarallinen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: propaganda, Yle:n uutistoimitus, Helsingin Sanomat, sotapropaganda, Vesa Siren, Saska Saarkoski, George Soros, Venäjä, Ukraina, NATO

US-kongressin sodanjulistus Venäjälle

Tiistai 9.12.2014 klo 12.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltojen kongressi valtuutti 4.12.2014 presidentin aloittamaan sodan Venäjää vastaan ilman erillistä kongressin uutta valtuutusta.Päätös no:758. Päätös edellyttää senaatin vahvistuksen. Tämä miljoonia maapallon ihmisiä koskeva päätös ei ole saanut julkisuutta mediassa.

Olen katsonut kaksi yhdysvaltalaisen Venäjä-tutkimuksen professori Steven Cohenin haastattelua kahdella yhdysvaltalaisella TV-kanavalla. Niissä on tieteellisyyttä, analyysiä ja objektiivisuutta mistä Helsingin yliopiston ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijat voivat vain unelmoida. Suomalaisessa tieteellisessä tutkimuksessa, joka koskee Venäjää näyttää riittävän pelkkä tutkijan mielipide.

Vuoden kestänyt presidentti Putinin demonisointi peittää sen, että demonisoijilta puuttuu sekä faktatiedot, että analyysi. Kuten edellisessä blogissani totesin, syy tähän asiain tilaan johtuu halusta miellyttää "äitiä" (USA:ta) auktoriteettia, josta ollaan, tai uskotellaan oltavan riippuvaisia.

NATO:n laajentaminen Venäjän ympärille, on johtanut siihen, että Venäjää ympäröivät maat /EU:n NATO-maat eivät enää katso tarpeelliseksi käyttää diplomatiaa, neuvotteluja ja pyrkiä objektiivisiin kaikkia osapuolia ja kaikkien turvallisutta palveleviin ratkaisuihin. Pienille Baltian-maillekin riittää NATO:n 5.artikla, jolloin voidaan liittyä vallankäyttäjien joukkoon, suurten vallankäyttäjien vasalliksi.Itse asiassa jonkinkaan asteinen demokratia on korvattu puhtaalla voimapolitiikalla, jonka ytimenä on globaalia valtaa käyttävä aseteollisuus.

Professori Cohenin, kuten myös  monen muun kanta on se, että Ukrainassa käydän Yhdysvaltojen ja Venäjän etäsotaa. Läntinen valtamedia ja suomalainen media erityisesti kaihtaa visusti sanomasta sanaakaan Yhdysvaltojen osuudesta Ukrainassa. Helsingin Sanomat julistaa tänään 9.12. "Yhdysvalloista tuli venäläisten inhon kohde". Pitäisikö venäläisten rakastaa maata, jonka kongressi on ryhtymässsä sotaan omaa kansaa vastaan.

Suomen media on vaiennut syyskussa 2013 ukrainalaisen oligarkki Pinchukin organisoimasta Ukrainan tulevaisuutta koskevasta kokouksesta, jossa Bill ja Hillary Clinton, entinen CIA:n johtaja David Petraeus, entinen Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Lawrence Summers, entinen Maailmanpankin johtaja Robert Zoellich, Ruotsin silloinen ulkoministeri Carl Bild, Israelin presidentti Shimon Peres, Tony Blair, Gerhard Schroeder, Dominique Stauss-Kahn, Italian ent pääministeri Mario Monti, Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, Puolan silloinen ulkoministeri Radek Sikorski, presidentti Victor Janukovich ja Petro Poroshenko sekä entinen US energiaministeri Bill Richardson kävivät paikallaolleiden mukaan euforista keskustelua, voinee sanoa, maan jakamisesta (kuten aikoinaan Jugoslavian saaliinjaosta).

Jaltan kokouksen läsnäolijoissa kiinnittää huomiota se, että niin Liettua, Puola kuin Ruotsikin ovat Yhdysvaltojen suhteen erityisasemassa. Liettuan ja Puolan maaperällä on ollut salaisia, kidutusta harjoittavia, vankiloita. Ruotsi on ollut läheisessä yhteistyössä NSA:n kanssa, josta Obama on osoittanut kiitollisuuttaan. Italiaan vuorostaan siirretään yhä enemmän Yhdysvaltojen sotilasyksiköitä, koska halutaan olla lähempänä Afrikkaa.

On selvää, että näin arvovaltainen ja omaan suunnitelmaansa sitoutunut, jo Jugooslavian pommitukset kokenut, joukko ei säikähdä pientä väkivaltaa Maidanilla. Lentokoneen alasampuminen mahdollisena provokaationa on pientä, siihen nähden kun tavoitteena on Venäjän alistaminen ja sen palauttaminen Lännen vasalliksi, mikä prosessi oli Jeltsinin aikana jo hyvässä vauhdissa. Putin on pilannut kaiken! Hänelle kostetaan

Objektiivisen tiedonvälityksen sijaan Suomen media on keskittynyt Venäjän presidentin demonisointiin. HeSa analysoi presidenttiä Interpolin etsintäkuuluttaman yhdysvaltalaisen liikemiehen silmin. Toisen näkökulman lehdelle on antanut Puolan entinen presidentti Kwasniewski, joka heti Ukrainan vallankaappaushallituksen valtaantulon jälkeen nimitettiin Ukrainan suurimman yksityisen energiayhtiön hallitukseen kuten myös Yhdysvaltojen varapresidentti Bidenin poika Hunter Biden. Näitä nimityksiä HeSa ei kuitenkaan halunnut mainita.

Suomen media ei myöskään ole tuonut esiin niitä riskejä, joita NATO:n laajeneminen ja lisääntynyt aktiviteetti Venäjän rajoilla aiheuttaa. Jos Venäjään rajoittuvan NATO-maan rajalla tapahtuisi pienikin konflikti, johon Venäjä vastaisi aseellisesti, mitä siitä seuraisi. Kun Eestiin ja Puolaan ja Ukrainaan on sijoitettu yhdysvaltalaisia nopean toiminnan joukkoja, Ukrainaan palkkasotureita, mitä merkitsisi, jos yksikin yhdysvaltalainen menettäisi mahdollisessa provokaatiossa henkensä.

Kun järjen käyttö ja kaikki halu neuvotella upotetaan massiiviseen propagandaan, kuten Suomessa on tapahtunut, riittääkö median ilakointi siitä, että NATO:n kannatus on hivenen lisääntynyt. Media voi kehuskella, "sain kaiken tämän vihan ja pelon aikaan ja syntipukkikin on ihan itse rakennettu".

Pari iltaa sitten YLE pani vielä paremmaksi.Kaikkien viime kuukausien innokkaiden NATOn harjoituksiin liittyvien sotaisien haastattelujen, kumppanuuksien ja talvisodan alkua muistuttavan Ruotsi-yhteistyöinnon jälkeen YLE ilmoitti ruumiiden keruunkin olevan kunnossa. Ruumispussifirmat ja hautaustoimistot voivat olla tyytyväisiä, armeijalla on jo suunnitelmat valmiina!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Steven Cohen, Helsingin Sanomat, YLE, voimapolitiikka, US-kongressin sodanjulistus Venäjälle, NATO ja kuuma sota, läntinen disinformaatio, Ukrainaa koskevat valheet, EU:n virheet

Ukraina, NATO,Helsingin Sanomien propagandan ideologisoiminen

Lauantai 6.9.2014 klo 9.38 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien pääkirjoitus muuttaa tänään 6.9.2014 propagandan ideologiaksi.Otsikko:"Venäjä valitsi NATO:n vihollisekseen" ja tekstissä ilmenevä "NATO ja sitä kautta Yhdysvallat" Venäjän vihollisena, muuttaa tosiasiat ideologiaksi, totuudeksi, jota ei voi kyseenalaistaa. Propaganda on nostettu toiseen potenssiin. Aivopesuksi.

USA:n presidentti Reagan ja Iso-Britannian pääministeri Thatcher muuttivat yhteistyön ja rinnakkaiselon vastakkainasetteluksi, puhtaaksi voimapolitiikaksi, jossa kaikki laittomat keinot ovat sallittuja, silloin kuin ne palvelevat USA:n ja sen NATO-liittolaisten tavoitteita. Viimeisin huvittavakin yksityiskohta on se, että pääministeri Cameron julisti, että ISIS:in pommittaminen Syyrian alueella ei tarvitse Syyrian hallituksen lupaa.

Psykiatrille Helsingin Sanomien tiedonvälityksen vaihtaminen aivopesuun on mielenkiintoinen, mutta demokratiaa ajatellen vaarallinen.

Seurasin mielenkiinnolla aivopesua Lockerbie-onnettomuuden yhteydessä.Siinä suuri matkustajakone räjäytettiin Skotlantilaisen Lockerbien kylän yläpuolella.Seuraksena 290 ihmistä kuoli. Räjäytyksestä syytettiin Libyaa, jonka johtajan Muammar Gaddafin Yhdysvallat oli jo 1980- luvulla yrittänyt murhata ohjuksella, onnistuen tappamaan ainoastaan tämän adoptiotyttären. Syylliseksi lentoturmaan nimettiin Abdelbaset al-Megrahi.Libyalle asetettiin välittömästi talouspakotteet ja läntinen media kattavasti piti syytettyä syyllisenä.

Onnettomuus tutkittiin äärimmäisen tarkasti. Tutkimuksissa, joihin uhrien järjestön puheenjohtaja aktiivisesti osallistui, osoittautui, että al-Megrahi, ei voinut olla syyllinen.Pommin kappaleen metalli ei koostumukseltaan ollut sellainen, joita olisi toimitettu Libyaan. Skotlannin tuomioistuinten tarkastuskomitea tiesi, että syytetty ei ollut syyllinen. Todistajaksi oli saatu maltalainen vaatekauppias, jolle USA maksoi 2 miljoonaa väärästä todistuksesta (Aljazeeran dokumentin mukaan). Yksityiskohtaisesti osoitettiin, että vaatekauppias valehteli.

Britannian hallitus tiesi, Yhdysvallat tiesi että al-Megrahi ei ollut syyllinen.Libya luovutti syylliseksi epäillyn Skotlantiin päästäkseen talouspakotteista. Syyttömyydestä huolimatta Haagiin pystytettiin teatraalisesti oma tuomioistuin asian käsittelyä varten. al-Megrahi tietenkin tuomittiin. Libya maksoi valtavia korvauksia uhrien omaisille- jälleen vain tyydyttääkseen lännen peliä ja vapautuakseen talouspakotteista.

Kun al-Megrahi kuoli, länsimedia kertoi syyllisen kuolemasta. Pääministeri Cameron ei halunnut asian selvittämistä.

Länsi on käyttänyt malesialaiskoneen turmaa Itä-Ukrainassa välittömästi propaganda- aseena. On mielenkiintoista nähdä miten tosiasiat paljastetaan ja ovatko ne tosiasioita. 

Yhdysvallat osallistui Bosnian sodan aloittamiseen kehoittamalla Bosnian presidenttiä Izetbegovichia vetämään pois allekirjoituksensa Lissabonin sopimuksesta, jossa maa jaettiin neuvottelujen pohjalta muslimien, kroaattien ja serbien alueisiin. Ydysvallat ja NATO osallistuivat muslimien puolella taisteluun serbejä vastaan.100.000 kuolonuhrin jälkeen lännen media on kattavasti kuvannut serbit eikä USA:n presidentin syyllisinä.

Siitä huolimatta, että Bosnian sotaa kävivät Bosnian serbit, kroaatit ja muslimit, Serbian serbien on edellytetty pyytävän anteeksi Srebrenican selvittämätöntä murhenäytelmää, ikäänkuin serbit olisivat siihen syypäitä. Serbian serbiparlamentti on joutunut pyytämään anteeksi lännen versiota Srebrenicasta, voidakseen lähentyä EU:ta. Tätä voi kutsua psykologiseksi sodankäynniksi. Serbialaisten odotetaan omaksuvan vieras todellisuus voidakseen fyysisesti elää.

Ellen olisi psykiatri, olisi kiinnostavaa olla oikeuslääkäri, joka jälkikäteen voi osoittaa mitä potilas sairasti. George Szamuelyn kirja Bombs for Peace on Jugoslavian hajottamisen ruumiinavaus. Siitä paljastuu Yhdysvaltojen militarismiin perustuva absoluuttinen valta, jota mikään sivistys ei pehmennä.

Suomen median Venäjä-vastainen propaganda sairastuttaa sellaiset kansalaiset, joilla kyky arvioida asioita luovalla tavalla on tallella. Presidentti Obama pitää, New York Timesin kevättalvella, ennen Ukrainan hallituksen aloittamia sotatoimia, ilmestyneen artikkelin mukaan Venäjää vihollisena. Obaman tavoitteena, artikkelin mukaan on tehdä Venäjästä hylkiövaltio (kuten niin monesta itsenäisestä valtiosta aikasemmin). Yhdysvalloista riippuvaiset maat, erityisesti NATO-maat ovat innoissaan. 

Mitään todisteita sille, että Venäjä julistaisi Yhdysvallat vihollisekseen sinänsä, ei Helsingin Sanomien väitteistä huolimatta ole olemassa. Venäjä ei hyväksy Yhdysvaltojen väkivaltapolitiikkaa vaan on kaikissa yhteyksissä ollut todistettavasti neuvottelujen ja demokratian kannalla.Yhdysvallat, Saksa, Ranska ja Puola ovat rikkoneet demokraattisesti laaditut sopimukset Ukrainan kriisissä. Kiovan laiton hallitus on aloittanut paitsi toisinajattelijoiden vainon ja murhat, myös sotatoimet venäjää puhuvia itä-ukrainalaisia vastaan. Yhdysvaltojen ja Israelin hallituksilla on viikottaisena tapana nimetä eri ihmisryhmiä terroristeiksi. Presidentti Mandela vapautui terroristien listalta vasta 5v sitten.Itä-ukrainalaisten nimeäminen terroristeiksi seuraa tyypillistä yhdysvaltalaisen sodanjohdon teemaa.

Helsingin Sanomilta vie aikaa ennenkuin se pystyy nykysidostensa vallitessa palaamaan aivopesusta sivistyneeseen tiedonvälitykseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukraina, NATO, Lockerbie, Bosnian sota, Helsingin Sanomat, propagandan laadullinen muutos, USA:n aggression muuttaminen Venäjän aggressioks i

USA-johtoinen militarismi ei ole rauhan ja turvallisuuden tae

Sunnuntai 31.8.2014 klo 10.27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomessa vallitseva oikeistolainen, jyrkän venäläisvastainen ilmapiiri ja rodullinen ylemmyydentunne, johtivat maan hallituksen kokemaan neuvottelut Neuvostoliiton edustajien kanssa tarpeettomiksi. Koko 1930-luvun jatkunut, julkisuudelta salassa pidetty sotilaallinen yhteistyö Saksan kanssa alkoi kantaa hedelmää. Sotapropaganda oli saanut kansalaiset valtaansa.

Kesäkuun 29 päivänä 1939 Suomeen saapui Saksan yleisesikunnan päällikkö kenraali Franz Halder, joka tuli suoraan Baltiasta, ulko- ja vt. puolustusministeri Erkon vieraaksi. Hän vastaanotti pääministeri Cajanderilta Suomen valkoisen ruusun suurristin. Ministeri Erkko sanoi, 30.6.1939 Helsingin Sanomien mukaan, vieraan kunniaksi järjestämillään juhlapäivällisillä seuraavaa:"Saksan kunniakkaan armeijan edustajana, armeijan, jonka erinomaisia ominaisuuksia ihailemme, lausun teidät herra kenraali, sydämellisesti tervetulleeksi. Muistelemme niitä suuria palveluksia, joita Saksa meille vaikeimpina kohtalon hetkinämme teki. Näiden palvelusten merkitys on saanut parhaimman ilmauksensa siten, että suurin osa korkeimmista saapuvilla olevista upseereistamme on saanut sotilaallisen kasvatuksensa Saksan armeijassa.

Kesäkuun 30 päivänä kenraali Halder matkusti Karjalan kannakselle tarkastamaan linnoituslaitteita ja seuraamaan tykistöammuntoja Perkjärvellä. Kunniakomppania oli lentorykmentti I:sta ja soittokunta Karjalan kaartin rykmentistä. Seuraavana aamuna matka jatkui Kemiin ja Rovaniemelle.

Kesällä 1939 Kannaksella järjestettiin Suomen historian suurimmat sotaharjoitukset, joita oli kutsuttu seuraamaan kaikkien muiden ulkovaltojen paitsi Neuvostoliiton sotilasasiamiehet.

Syyskuun 14 päivänä Akateeminen Karjalaseura julisti: "Nyt on aika iskeä. Sotilaittemme uljas sankarihenki ja päällystömme henkinen ylivoimaisuus oppimattoman ja sivistymättömän ryssäläispäällystön rinnalla. Voittomme on varma. Kohta tulee hetki, jolloin emme enää taistele yksin".

Yhdysvaltalaiset oikeistolaiset pankki- ja teollisuusmiehet, Arthur Vandenberg, Herbert Hoover, Henry Ford, John Foster Dulles, Randolph Hearst ja William Knudsen rahoittivat Hitleriä Saksan aseistamisessa. Tarkoituksena oli estää Neuvostoliiton ehdottaman kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän aikaansaaminen.

Nyt 75 vuotta myöhemmin Suomessa oikeisto on jälleen vallassa. Sotarummut ovat pärisseet jo vuosia. Presidentti ja pääministeri ovat Kokoomuksesta. Yhdysvalloissa koulutuksensa saanut pääministeri ihailee avoimesti rasistisia USA:n etelävaltioita julistautuen "etelävaltiolaiseksi" ja sanoo juostessaan ajattelevansa sotarikoksiin syyllistyneen Condoleeza Ricen sääriä. Puolustusvoimien uusi ylipäällikkö on saanut koulutuksensa myös Yhdysvalloissa. Suuret NATO:n sotaharjoitukset ovat maassamme meneillään.

Sotarummut peittävät täysin sen yhdysvaltalaisten teollisuusjättien pelin, joka edellyttää Ukrainan valloittamista vaikka sodan avulla kuten tapahtui Jugoslaviassa. Pienen yhdysvaltalaisen eliitin ahneus on pohjaton. Tänään talousnobelisti Stiglitz kuvasi Helsingin Sanomien haastattelussa tarkkaan maailman tilan talouden näkökulmasta. Ahneus on mittaamatonta.

Suomen kaupallinen media tai kokoomusjohtoinen YLE ei ole sanallakaan paljastanut Yhdysvaltojen osuutta Ukrainan sodan johdossa. Tuhannet yhdysvaltalaiset "neuvonantajat" ja kanadalaisen Herkules-kuljetuskoneen aselasti ovat salaisia. Koska USA presidentti Obaman suulla on ilmoittanut haluavansa Venäjästä hylkiövaltion, sen on saatava Eurooppa mukaan jahtiin. Läntisestä mediasta puuttu syvällisyys ja totuudellisuus täysin. Samoin kuin Jugoslaviaa hajoitettaessa tärkeintä on ennakkosuunnitelma. Jugoslaviassa serbit julistettiin syntipukeiksi, koska he edustivat Yhdysvalloille vierasta kansojen keskinäistä solidaarisuutta ja tasa-arvoa. Koko USA -johtoinen propaganda yhdensuuntaisti eurooppalaisten ajattelun.

Nyt Venäjä julistetaan syntipukiksi. Puhutaan Venäjä-mielisistä itä-ukrainalaisista, mutta ei USA:n taskussa olevista kiovalaisista tai Puolan johtamista sotajoukoista.

Mitä USA:n liikemieseliitti ja poliittinen johto etsivät Ukrainasta? Valtava geenimuuntelun sotapäällikkö Monsanto odottaa EU:n ja USA-Ukraina neuvoston ja IMF:n vaatimia maatalouden tehostamistoimia ja geenimuuntelun levittämistä Ukrainan maanviljelyyn, siitä huolimatta että ukrainalaiset itse vastustavat GMO:ta.Kaasuputkien hallinta ja liuskekaasun tuotanto Ukrainassa houkuttelevat. USA etsii Ukrainasta ratkaisevaa taitekohtaa ja railoa EU:n ja Venäjän ystävällisten yhteistyösuhteiden prosessiin. Samantekevää mikä menetelmä on kunhan se vahingoittaa Venäjää.

Venäjän pyrkimys saada yksinapaisesta maailmasta BRICS yhteistyön avulla kaksinapainen on synnyttänyt hysterian USA:ssa ja EU:ssa. Venäjä näyttää pyrkivän siihen, että Yhdysvaltojen vallan alla olevat Maailmanpankki ja IMF saisivat korvaavat instituutiot, joiden lainananto ja muu kannustava toiminta ei edellytä Kreikan kaltaista kansojen kurjistamista vaan olisi inhimillisempi vaihtoehto varsinkin kehittyville maille.

Suomella olisi vielä viimeinen hetki valita USA-johtoisen militarismin sijaan humaanimpi vaihtoehto, vaikka edes liittoutumattomuus, ellei humanismi kiinnosta. Nyt olemme tiellä, jonka seuraukset minun ikäiseni sukupolvi tuntee nahoissaan. Olemme toistamassa historiaa, jonka läpikäyminen tuottaa surua, verta ja kaaosta. Venäjä ei ole Ukrainan kriisin syypää vaan aseellista ja taloudellista valtaansa laajentamaan pyrkivä Yhdysvallat, EU oppipoikanaan.

NATO on yksisuuntainen katu. Suomen eduskunnan olisi käsiteltävä isäntämaasopimuksen allekirjoittamista tai kirjoittamattajättämistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: BRICS, Stiglitz, Helsingin Sanomat, Erkko, Monsanto, Venäjä, talvisota, Hitlerin Saksa, USA:n Ukraina, kokoomuksen sotapolitiikka, NATO-Suomi

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »